KEILAAJA | 31
Schjellerupin
laatikkoajattelumalli
Ajattelu voi olla sisäistä ja ulkoista, jokaisen heiton keskittymistä ja
analysointia. Voit sanoittaa suorituksen itsellesi, puhua valmentajan
kanssa tai sanoa sen ääneen. Tärkeintä on kuvitella mielessään oma
heitto. Aivoilla on paljon käsiteltävää ja tavoitteen asettelu voi olla
haastavaa.
Ajattelulaatikossa on hyvä asettaa itselleen kysymyksiä, kuten
mitä tiedän jo (mm. olosuhde), mitä haluan tapahtuvan, miten toteutan
sen, mikä pallo, pelilinja jne., miksi valitsen tämän taktiikan,
näenkö sen, missä on fokukseni?
DECISION BOX = PÄÄTÖSLAATIKKO
Tässä kohdassa olet tehnyt päätöksen heittoon liittyvissä asioissa.
Sinulla on täysi luottamus ja sitoutuminen heittoosi. Tämä laatikko
johtaa suoraan pelilaatikkoon.
Päätöslaatikossa voit kysyä itseltäsi, olenko 100 prosenttisen
varma siitä, miksi onnistun tässä? Tässä laatikossa rakennetaan
itseluottamus, eikä paluuta tehdystä päätöksestä ole. Päätöksenteko
voi olla vaikeaa ja haastavaa.
PLAY BOX = PELILAATIKKO
Pelilaatikossa teet suorituksen, yhden heiton. Käy mielessäsi avainsanat,
poimi yksi tai kaksi ajatusta. Elä vain tässä hetkessä, tässä
suorituksessa. Aivot työskentelevät ja arvioivat tekemistä, mutta
anna kehon tehdä suoritus. Suoritus lähtee selkäytimestä, ajattelematta.
EVALUATION BOX = ARVIOINTILAATIKKO
Tässä laatikossa käyt läpi heittosi ja arvioit sen. Käy läpi sisäiset ja
ulkoiset asiat, mitkä vaikuttivat lopputulokseen. Mieti mielessäsi mitä
tapahtui, mikä oli hyvää ja missä jäi kehitettävää. Älä takerru liian
moneen asiaan, vaan suodata tiedosta oleellinen. Oliko suoritus
tavoitteen mukainen? Seurasinko suunnitelmaani? Mitä tein oikein,
mitä väärin, mitä opin? Älä analysoi kuitenkaan liian pitkään.
ENERGY BOX = ENERGIALAATIKKO
Tässä laatikossa keräät energiaa seuraavaan suoritukseen. Lataa
akkuja, aivoja sekä kehoa. Rentoutuminen heittojen välissä on tärkeää
ja jokaisella on henkilökohtainen tapansa. Juotko, jutteletko
muiden kanssa, istutko hiljaa, käveletkö vai jotain muuta. Tärkeintä
on pitää kiinni omista tavoistaan.
SCHJELLERUPIN MUKAAN psyykkinen valmennus on noussut
yhä tärkeämmäksi osa-alueeksi urheilijoiden valmentautumisessa.
– Mikään ei pois sulje sitä, etteikö psyykkistä valmentautumista
tarvitsisi jokainen harrastajakin. Jos ajattelet itseäsi kilpailutilanteessa
ja tulkitset tunteitasi, valmistautumistasi, ajatuksiasi
ja ratkaisuja pelin aikana, vaatii se kaikki psyykkisiä ja henkisiä
valmiuksia. Näitä harva tulee ajatelleeksi, Schjellerup linjaa
ICoach2017-seminaarissa pidetyssä esityksessään.
Hän on tutkinut urheilijoiden psyykkisiä valmiuksia ja eroavaisuuksia.
Miksi toiset urheilijat tai pelaajat esimerkiksi kestävät
painetta ja suorittavat paremmin tiukassa tilanteessa tai miksi
toiset urheilijat onnistuvat vain harjoituksissa tai pystyvät aina
huippusuorituksiin?
– Toisten pelaajien motiivi on ainoastaan nauttia pelistä
tai lajista, kun taas toiset näkevät sen suorittamisena ja kovana
työnä. Sama pätee myös keilailuun, niin harrastajilla kuin kilpakeilaajillakin.
Tärkeintä on olla tietoinen omasta tavoitteestaan,
omista fyysisistä ja mentaalisista keinoista päästä tavoitteeseen,
suorituksista sekä mitä parantaa harjoittelussa. Kaikki nämä ovat
mentaalisia strategioita, Louise valaisee.
– Mentaaliharjoittelussa ei ole olemassa valmiita malleja, kuten
fysiikka- tai tekniikkaharjoittelussa, vaan se perustuu omiin ajatuksiin,
tunteisiin ja energiaan. Mentaaliharjoittelua ei voi esittää
ohjein, testein tai videoin. Itsetuntemus, itsensä ymmärtäminen
sekä itsensä hyväksyminen ovat avainasioita.
Schjellerup on myös kehitellyt ”pre-shot routine” -mallin, jolla
voidaan selventää, mitä kaikkea tapahtuu ennen heittosuoritusta,
sen aikana ja sen jälkeen.
– Tätä mallia kuka tahansa voi käyttää hallitakseen ja tasapainottaakseen
mieltään, minkä lisäksi siitä on apua keskittymisessä.
Tulet tietoisemmaksi omista ajattelun ja tekemisen kohdistamisen
malleistasi. Fokus vaihtelee väistämättä ennen suoritusta ja
sen aikana, koska siihen vaikuttavat monet asiat, kuten muistot,
odotukset, tulokset, yleisö, erityinen tunne ja niin edelleen. Emme
pysty millään kontrolloimaan kaikkea. Sen sijaan voimme luoda
tietoisuuden ja hyväksyä omat henkilökohtaiset keskittymismallit
etsimällä ja nimeämällä omat avainsanat tai ankkurit, joiden
avulla voimme aina palata optimaaliseen keskittymisen tilaan.
Kyseisen mallin Schjellerup on havainnoinut niin sanotulla
laatikkoajattelumallilla. Jokainen laatikko on oma tilansa, jossa
keilaaja on tietyssä vaiheessa heittosuoritustaan. Laatikkomalli
auttaa hahmottamaan suorituksen rakenteen ja sen eri vaiheet.
Ohesta löytyvä laatikkoajattelumalli pohjautuu Schjellerupin
iCoach2017-seminaarissa pidettyyn esitykseen.
Miksi toiset urheilijat kestävät
painetta ja suorittavat paremmin
tiukassa tilanteessa tai miksi toiset
onnistuvat vain harjoituksissa tai
pystyvät aina huippusuorituksiin?