UUSI KOLUMNI
Akuutti aihe, joka kiteyttää
maan pitkäaikaiset jännitteet
Laura Kihlström taustoittaa kolumneissaan vaalivuoden teemoja,
amerikkalaista yhteiskuntaa ja äänestäjäkuntaa.
MAALISKUUSSA 2019 joukko suomalaisia otti innolla osaa
some-keskusteluun, joka lähti liikkeelle demokraattipuolueen
presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Bernie
Sandersin twiitistä. Sanders kysyi, miksi synnytys
maksaa Yhdysvalloissa 10 000 dollaria, ja Suomessa
vain murto-osan tästä. Keskusteluun hyppäsi mukaan
Yhdysvaltojen silloinen YK-suurlähettiläs Nikki Haley,
joka kuittasi Suomen järjestelmän johtavan terveydenhuollon
huonoon laatuun. Soppa oli valmis.
Kaksi erilaista tulkintaa perustuslaista
Terveydenhuolto on amerikkalaisten äänestäjien ykkösaiheita.
Kiistatonta on, että nykyinen järjestelmä
on tehoton. Maa käyttää bruttokansantuotteestaan 18
prosenttia terveydenhuollon järjestämiseen, enemmän
kuin mikään muu maa maailmassa. Ulkopuoliselle tilanne
näyttää absurdilta. Terveydenhuoltoon liittyvät
kiistat kuitenkin kiteyttävät monet Yhdysvaltojen sisäiset
jännitteet. Miten kaksi puoluetta voi olla niin eri
mieltä asian hoitamisesta?
Syitä on monia. Ensimmäinen niistä liittyy perustuslakiin.
Yhdysvaltojen perustuslaissa ilmaistaan, että
valtion tulee edistää kansalaisten yleistä hyvinvointia
(promote the general welfare of its people). Lause voidaan
tulkita niin, että valtion tulee taata kaikille kansalaisille
terveydenhuolto, tai niin, että valtion tehtävä on
edistää sitä, että ihmiset pysyvät terveinä. Kaksi erilaista
tulkintaa johtaa hyvin erilaisiin poliittisiin toimiin.
Siltikin monia äänestäjiä puoluekannasta riippumatta
huolestuttaa terveydenhuollon alati kasvavat
kustannukset. Kustannuksiin taas vaikuttaa Yhdysvaltain
toimintaympäristö, joka on sallinut hintojen
karkaamisen käsistä. Se, että synnytys maksaa Yhdysvalloissa
moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa,
ei perustu siihen, että työvoimakustannukset
tai välinekustannukset olisivat kalliimpia. Yhdysvalloissa
kustannukset neuvotellaan vakuutusyhtiöiden
ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yritysten kesken.
Hinnat vaihtelevat suuresti palveluntuottajasta ja
osavaltiosta riippuen. Asiakkailla ei ole mahdollisuutta
vertailla hintoja keskenään.
Uudistus ei ratkaissut ongelmia
Viime vuosien merkittävimpiin terveydenhuoltouudistuksiin
kuuluva Affordable Care Act (ACA) tai ”Obamacare”
liitti 20 miljoonaa aiemmin ilman terveysvakuutusta
elänyttä amerikkalaista terveydenhuoltojärjestelmän
piiriin. Vuonna 2010 säädetty laki ohjasi myös, että jokaiseen
myytävään terveysvakuutukseen on kuuluttava
10 keskeistä palvelua. Näihin lukeutuvat esimerkiksi
raskausajan palvelut ja mielenterveyspalvelut.
Affordable Care Act ei kuitenkaan ratkaissut kaikkia
ongelmia. Monelle pienituloiselle terveysvakuutus oli
edelleen liian kallis. Moni koki nettisivuilla tehtävän
hakemuksen liian monimutkaiseksi. Etelän osavaltiot
rajasivat myös monet vähätuloiset kotitaloudet pois
Laura Kihlström on tohtorikoulutettava (sociocultural/medical anthropology) ja kansanterveystieteen opiskelija (MPH,
Maternal and Child Health) University of South Floridassa.
24 | SAM MAGAZINE 1/20