Yhdysvaltain presidentin tulee olla vähintään 35-vuotias syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen. Presidentin toimikausi on neljä vuotta ja sama
henkilö voidaan valita korkeintaan kahdeksi kaudeksi.
tuomareiden nimityksille. Ehkä merkittävimpiä
senaatin oikeuksia on ulkovaltojen
kanssa tehtyjen sopimusten
ratifioiminen. Kaikkien raha-asia-aloitteiden
tulee puolestaan lähteä edustajainhuoneesta.
Perustajaisät eivät halunneet eurooppalaisten
kuningaskuntien tapaisia
hankalia perimyskiistoja hallitsijan
seuraajasta ja tämän takia luotiin varapresidentin
virka. Perustuslain mukaan
varapresidentti toimii senaatin
puheenjohtajana, mutta saa äänestää
vain ratkaistakseen muuten syntyvän
tasapelin. Varapresidentti ei useinkaan
osallistu senaatin kokouksiin, jolloin valittuna
puheenjohtajana toimii yleensä
senaatin enemmistönä olevan puolueen
yhtäjaksoisesti pisimpään senaattorina
toiminut henkilö (President pro tempore).
Hän on ”vallanperimysjärjestelmässä”
kolmantena varapresidentin ja
edustajainhuoneen puhemiehen jälkeen.
Kongressi voi tarkistaa presidentin,
ministerien ja liittovaltion tuomareiden
toimintaa oman erityisen virkasyytemenettelynsä
(impeachment) avulla.
Tällaisessa tapauksessa edustajainhuone
säätää erityisen syytelain ja senaatti
toimii varsinaisena tuomioistuimena.
Jos syytettynä on tasavallan presidentti,
puheenjohtajana toimii korkeimman
oikeuden ylituomari. Ainoa rangaistus,
jonka senaatti voi langettaa, on
virasta tai toimesta erottaminen. Tämä
on ainoa keino, jolla kongressi voi erottaa
presidentin. Sitä voi verrata parlamentaaristen
maiden kuten Suomen välikysymysmenettelyyn,
jossa eduskunta
äänestää hallituksen tai pääministerin
luottamuksesta.
Presidenteistä vain Andrew Johnson
(1868), Richard Nixon (1974) ja Bill Clinton
(1998) sekä Donald Trump (2019)
ovat joutuneet virkasyytemenettelyn
kohteeksi. Nixon ei koskaan joutunut
tuomiolle, koska hän erosi asian ollessa
vielä kesken, Johnsonin ja Clintonin
senaatti vapautti. Ministereistä sotaministeri
William W. Belknap sai myös
vapauttavan tuomion vuonna 1876. Tuomareista
kuusitoista on joutunut menettelyn
kohteeksi ja heistä seitsemän
erotettu toimestaan, näistä peräti neljä
toisen maailmansodan jälkeen.
Kolmiportainen oikeuslaitos
Kolmanneksi valtiomahdiksi perustuslaki
loi liittovaltion korkeimman oikeuden
(Supreme Court) ja antoi mahdollisuuden
perustaa myös muita liittovaltion
tuomioistuimia. Näin on vähitellen
syntynyt nykyinen kolmiportainen liittovaltion
oikeuslaitos.
Alimpana tuomioistuimena ovat piirituomioistuimet
(district court), joita
on nykyisin 94. Niiden yläpuolella ovat
vetoomustuomioistuimet (court of appeals).
Ylimpänä on korkein oikeus. Lisäksi
liittovaltiolla on useita erityistuo-
Yhdysvaltain
perustuslaki
on vanhin edelleen
voimassa oleva
yhdeksi laiksi
kirjoitettu
perustuslaki.
10 | SAM MAGAZINE 1/20