UUSI KOLUMNI
OLEN 33-VUOTIAS pohjoiskarjalainen elokuva- ja tv-alalla
työurani aloittanut himourheilija. Tapasin kesällä 2016
suomalaisen Nicon, musiikkituottajan Los Angelesista,
joka haaveili muutosta takaisin Suomeen. Rakastuimme,
matkustelimme puolin ja toisin pari vuotta ja menimme
naimisiin Ukko-Kolin kansallispuiston maisemissa
Pohjois-Karjalassa. Halusimme olla aina yhdessä, joten
muutosta oli pakko päättää.
Monen keskustelun jälkeen päädyimme siihen, että
Nico ei muuta Suomeen vaan minä muutan pysyvästi
Amerikkaan. Niin kuin arvata saattaa, edessäni on suuri
elämänmuutos, johon hyppääminen on tuonut pelkoa,
uteliaisuutta ja rohkeutta.
Olen kasvanut suurperheessä itsenäiseksi naiseksi.
Minua on kannustettu opiskelemaan ja menestymään
työelämässä. Viime toukokuussa päättyi kymmenen
vuoden uraputkeni, kun muutto Amerikkaan oli oven
takana. Samaan aikaan minut valtasi ensimmäisen kerran
pelko siitä, että miten minun käy. Onko ihan hullua
jättää kaikki ja hypätä tuntemattomaan? Mielikuvissani
näännyin keskelle Hollywoodin ruuhkaa voimattomana,
tuntemattomana ja yksinäisenä.
Mahdollisuus
Sisälläni on ollut aina valtava positiivinen voima. Se
käskee aamulla nousta sängystä, avata verhot ja pedata
sängyn. Tärkeintä on aloittaa aina jostain, mennä ja
tehdä. Tämä positiivinen voima nostaa esille uteliaisuuden
eri värit.
Entä jos muutto Los Angelesiin onkin suuri mahdollisuus?
Salaa haaveilen ihan uudesta ammatista. Haluan
tehdä jotain muuta. Videokuvaus, sisällön tuotanto,
valokuvaus, editointi, kirjoittaminen ja sosiaalisen
median tekeminen kiinnostavat. Haluan auttaa muita,
©NICO HARTIKAINEN
oppia paljon ja kasvaa ihmisenä. Loppujen lopuksi on
ihan sama mitä tulen tekemään.
Missä mahdan olla parin vuoden päästä? Ajatukset
alkavat kiertää vilkasta rataa ja sitten törmään rohkeuteen,
joka on niin innoissaan, että se laittaa minut
tekemään listan asioista, jotka pitää hoitaa Suomesta
muuttaessa. Pankkiasiat, osoite, vakuutukset. Samalla
alan pakkaamaan tavaroitani ja aviomieheni ihmettelee
touhuani. ”Muuttoon on vielä muutamia kuukausia, ei
tätä vielä tarvitse tehdä”. Mieheni on asunut Amerikassa
lapsuudestaan eikä ymmärrä, että tavaroiden pakkaaminen
on osa muuttoprosessiani. Se, että vien yhden
pahvilaatikon keräykseen, auttaa minua sisäistämään
tulevaa muutostani. Olen kuin koira, joka kasvattaa
itselleen Amerikan karvan.
Entä jos muutto Los Angelesiin
onkin suuri mahdollisuus?
Hyvästit
Aikaa kuluu ja syksy saapuu. Lähtö lähenee. Jätän vaikeimman
asian ihan viimeiseksi, hyvästit vanhemmille.
Ajan Helsingistä Joensuuhun tapaamaan vanhempiani
loppuvuodesta 2019 ja valehtelen heille, että näemme
vielä ennen lentoa Los Angelesiin. Valehtelen siksi, että
en pysty sanomaan heippa ilman, että minusta alkaisi
loppumaton kyyneleiden virta. En halua, että he näkevät
rohkean tytön itkevän, vaikka kaikki tiedämme,
että kyyneleet ovat rohkeutta. Tulen kuitenkin takaisin,
ainakin pari kertaa vuodessa. Eikä se ole koskaan
tarpeeksi.
Pohjois-Karjalasta
Los Angelesiin
Niina Myller muutti Pohjois-Karjalasta Los Angelesiin joulukuussa 2019. Saamme seurata hänen ensiaskeleitaan uudessa kaupungissa
koko vuoden. Myller on tehnyt työuransa elokuva-ja tv-alalla, EU-projekteissa ja luovien alojen yritysten kehittäjänä. Hän on myös
intohimoinen kamppailu-urheilija. Niinan menoa voi seurata Instagramissa @niinacarita-nimellä ja www.niinacarita.com-blogissa.
20 | SAM MAGAZINE 1/20
/www.niinacarita.com-blogissa
