Työelämä rajussa
murroksessa,
ketteryys elinehto
Tulemme kokemaan lähivuosina aikamme merkittävimpiä työn ja työvoiman
uudelleenjärjestelyjä. Taustalla ovat demograafiset ja sosioekonomiset trendit,
jotka johtavat kaupungistumiseen, globalisaation eri vivahteet sekä erityisesti
teknologia ja tekoäly.
TEKSTI: STEFAN LINDSTRÖM
Nämä globaalisti vaikuttavat
suuntaukset toimivat voimakkaina
muutoksen ajureina,
jotka muokkaavat
tulevaisuuden työn määritelmää
sekä sitä, miten työtä tehdään.
Jokainen näistä muutosajureista
on luonnollisesti yksinkin huomattava,
mutta yhdessä toimien ne vaikuttavat
työn tulevaisuuteen ja määrittämiseen
merkittävällä hajauttavalla tavalla. Kuten
tavallista, Yhdysvallat johtaa kehitystä.
”9 to 5”-mallin loppu?
Teollisen vallankumouksen jälkeisen ajan
linjatuotantoon perustuva työkulttuuri ja
siitä johdettu ”9-5” -malli on menettämässä
merkitystään, ja hyvästä syystä.
Malli luotiin sata vuotta sitten, jolloin
työntekijät tekivät liukuhihnatyötä tehtaissa,
jonka ovat korvanneet nykyään
koneet ja robotit. Malliin on sisäänrakennettu
erilaisia ongelmakohtia kuten, että
kaikki ovat liikenteessä samaan aikaan,
myöhästyminen katsotaan pahaksi ja
tuottamattomat tunnit, jolloin kuitenkin
on oltava paikalla sekä sosiaalinen
paine. Esimerkiksi työaikaleimaukset
ovat nykyaikana täysin passée, ne eivät
mittaa muuta kuin läsnäoloa.
Miten sitten purkaa vanhentuneet
työrakenteet ja -prosessit sekä samalla
kehittää työntekijöiden tuottavuutta ja
sitoutumista työpaikkaan? Yksi nouseva
menetelmä on pyrkiä ymmärtämään
ja analysoimaan työntekijöiden tarpeet
datan avulla, mutta myös miten he vastaavat
työtehtävistä ja suoriutuvat työstä
yleensä.
Uudet työkalut, niin kutsuttu talent
intelligence, keräävät työntekijöistä ja
työn tekemisestä uudenlaista dataa ja
ymmärryksen syvempää tasoa. Esimerkiksi
MyAnalytics ja Do.com indikoivat
miten työntekijät jakavat aikansa eri
tehtävien välillä ja seuraa yksinkertaisia
käyttäytymismalleja työpaikalla. Riff
Learning mittaa keskittymisen tasoja,
huomiota ja valppautta, kun taas Humanyze
seuraa työntekijöiden vuorovaikutusta.
Jotta saisimme uusista työkaluista
täyden hyödyn, meidän on uudistettava
tapamme, jolla toteutamme työtä
ja hyödynnettävä ihmisen prosessille
tuottamaa asiantuntemusta. Täten voidaan
tarjota ihmisille paljon enemmän
joustavuutta työpaikoille ja työntekijät
pystyvät vaikuttamaan nykyistä enemmän
siihen, miten ja milloin he työskentelevät
sekä kuinka paljon he haluavat
työskennellä.
Työaikaleimaukset
ovat nykyaikana
täysin passée,
ne eivät mittaa
muuta kuin
läsnäoloa.
8 | SAM MAGAZINE 2/19
/Do.com
