Kansainväliset osaajat
vauhdittamaan talouskasvua
Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin mitä Suomesta löytyy. Erityisesti
digiosaajien tai kansainvälistä kokemusta omaavien osaajien löytyminen on yksi
suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä.
TEKSTI: ULLA HIEKKANEN-MÄKELÄ
Teknologiateollisuuden teettämän
osaamiskartoituskyselyn
mukaan yritykset
tarvitsevat 56 000 uutta
osaajaa vuoteen 2021 mennessä.
Puolet tästä tarvitaan korvaamaan
eläkkeelle lähteviä osaajia ja toinen
puoli osaamista, joka tuo uusia taitoja
yrityksiin. Eniten keskustelua on käyty
koodareiden ja ohjelmisto-osaajien
rekrytointitarpeesta, mutta osaajatarve
koskee laajalti useita toimialoja, erityisesti
kansainvälisessä kasvussa olevia
yrityksiä.
Suomi on vihdoin käynnistänyt kansallisen
ohjelman kansainvälisten osaajien
houkutteluun ja täällä pitämiseen.
Sipilän hallituksen puoliväliriihessä 2017
käynnistettiin poikkihallinnollinen Ta-
lent Boost – Kasvua kansainvälisistä
osaajista -toimenpideohjelma. Ohjelman
tavoitteena on lisätä Suomen houkuttelevuutta
osaajille ja kanavoida kansainvälisten
erityisosaajien asiantuntemusta
yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
tueksi. Business Finland on tiiviisti
mukana erityisosaajien houkuttelussa
Suomeen ja pitämisessä täällä.
Ketkä ovat kansainvälisiä osaajia?
Kansainvälisen osaajan määritelmä on
hyvin laaja. Tärkein kriteeri on yritysten
tarve, ja kansainvälinen osaaminen
voi liittyä sitten myyntiin, logistiikkaan,
tutkimukseen, johtamiseen tai
viestintään. Kansainvälinen osaaja voi
ulkomailta rekrytoitavien kansainvälisen
henkilön lisäksi olla Suomessa oleva
korkeasti koulutettu ja erityisosaamista
omaava henkilö. He voivat olla joko
Suomeen tulleita ulkomaalaisia puolisoita
tai suomalaisesta korkeakoulusta
valmistuneita ulkomaalaisia.
Yksi tärkeä ryhmä kansainvälisiä
osaajia ovat Suomeen ulkomailta palaavat
suomalaiset. Ulkomailla hankittu
kokemus ja osaaminen, liittyy se sitten
työskentelyyn, opiskeluun tai tutkimukseen,
on todella arvokasta suomalaiselle
elinkeinoelämälle. Suomeen palaavilla
on lisäksi vielä suomen kielen taito,
joka on monesti yrityksen asiakkaille ja
sidosryhmätyössä tärkeä.
Joskus kuulee, että yritykset eivät
tunnista ulkomailla hankittua kokemusta.
Varsinkin pitkään ulkomailla
olleilta suomalaisilta puuttuvat suoma-
Kansainväliset yritykset
arvostavat ulkomailla opiskelua.
SAM apurahasäätiö
haluaa varmistaa, että
Suomella on myös jatkossa
osaavia tulevaisuuden
rakentajia, kuten Thanks
to Scandinavia-säätiön
apurahan saajat (2018–19)
HenrikIlvesmäki (vas),
Iida Tikka ja Antti
Surma-aho.
© SINI PENNANEN
12 | SAM MAGAZINE 2/19