PROFESSORI POHTII
VTT Markku Henriksson on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain
tutkimuksen McDonnel-Douglas -professori emeritus.
Presidentin neljä huonetta
AIKA AJOIN yhdysvaltalaiset historian ja politiikan
tutkijat arvioivat maansa presidenttien keskinäistä
paremmuutta. Oman sosiaalihistorian opettajani, nyt
jo edesmenneen Teksasin yliopiston professori Thomas
Philpotin, näkemys oli selvä. Hänen mielestään
kaikkien aikojen paras presidentti oli Franklin Delano
Roosevelt ensimmäisellä virkakaudellaan, sitten
Franklin Delano Roosevelt toisella kaudellaan, ja
kolmanneksi paras Franklin Delano Roosevelt kolmannella
kaudellaan.
Muidenkin professorien listalla Franklin D. Roosevelt
yltää lähes aina kärkipäähän yhdessä Abraham
Lincolnin ja George Washingtonin kanssa. Yhdysvaltain
ensimmäistä presidenttiä Washingtonia pidetään
kansakunnan isänä. Lincoln taas luotsasi maan läpi
verisen sisällissodan ja piti unionin koossa. Roosevelt
auttoi maansa läpi suuren lamakauden ja toisen
maailmansodan. Hänet valittiin presidentiksi peräti
neljä kertaa. Ehkä hänet olisi valittu viidennenkin
kerran, ellei hän olisi kuollut sitä ennen.
Ennen Rooseveltiä presidentit olivat toimineet virassa
korkeintaan kaksi kautta. George Washington
aloitti tämän perinteen ja hänen seuraajansa jatkoivat
sitä, kunnes Roosevelt katkaisi tradition. Tosin
Ulysses S. Grant vuonna 1880 ja Theodore Roosevelt
vuonna 1912 yrittivät kyllä siinä onnistumatta kolmannelle
kaudelle, mutta eivät hekään kolmannelle
kaudelle peräkkäin. Vuonna 1951 säädetty perustuslain
22. lisäys on siitä saakka rajoittanut presidenttiehdokkaiden
valinnan kahteen kertaan, joten Franklin
D. Rooseveltin neljä valintaa jäänee ennätykseksi.
Rakastettu ja vihattu
FDR on paitsi arvostettu, myös arvosteltu presidentti.
Jo hänen presidenttikausillaan häntä sekä rakastettiin
että vihattiin. Hän muutti merkittävästi aiempaa
käytäntöä, jonka mukaan liittovaltion ei tule puuttua
kovinkaan paljon maan talouselämään.
Lamasta selviytymisen tueksi Roosevelt aloitti laajan
uusjako- eli New Deal -ohjelman, jonka tarkoitus
oli luoda liittovaltion tuella työpaikkoja niin maatalouteen,
teollisuuteen kuin taiteilijoillekin. Rooseveltin
vastustajat pitivät tätä sosialistisena hapatuksena,
mutta useimpien nykytutkijoiden mukaan Roosevelt
itse asiassa pelasti yhdysvaltalaisen kapitalismin.
Toisessa maailmansodassa Franklin D. Roosevelt
tuki alusta saakka Britanniaa ja sen liittolaisia, mutta
liittyi sotaan mukaan vasta, kun Japani hyökkäsi Pearl
Harborin laivastotukikohtaan 7.12.1941. Kaikki eivät
olleet olleet innoissaan, kun Rooseveltin hallitus oli
tunnustanut Neuvostoliiton 1933, eivätkä kaikki innostuneet
siitäkään, että sodassa Yhdysvallat oli Neuvostoliiton
kanssa samalla puolella ja lähetti runsaasti
materiaalia Stalinin sotavoimien tueksi.
Roosevelt on saanut paljon kritiikkiä osuudestaan
Jaltan konfrenssissa helmikuussa 1945, jossa hän
eräiden tulkintojen mukaan luovutti Itä-Euroopan
neuvostoliittolaisille. Toisten tulkintojen mukaan
Roosevelt vain tunnusti tosiasiat ja vältti näin liittoutuneiden
keskinäiset riidat.
Enemmän kuin yksinkertainen näköispatsas
Franklin Rooseveltin kaltaiselle presidentille rakennetun
muistomerkin täytyi luonnollisesti olla enemmän
kuin vain yksinkertainen näköispatsas. Niitäkin
hänen muistokseen on pystytetty eri puolille Yhdysvaltoja
ja muuallekin maailmaan, mutta vuonna
1997 Washingtoniin valmistunut maisema-arkkitehti
Lawrence Halprinin suunnittelema muistomerkki on
Franklin Delano Rooseveltille omistettu historiallinen
”teemapuisto”. Se on suuri kokoelma suihkulähteitä,
muureja, patsaita ja kirjoituksia sekä kasvi-istutuksia.
Sen alueella on useita viiden eri kuvanveistäjien
lähinnä ajan valokuvien pohjalta tekemiä patsaita.
Muistomerkki on jaettu neljään huoneeseen, joista
kukin edustaa yhtä Rooseveltin presidenttikausista.
Ensimmäinen huone esittelee lamakauden aikaa. Siellä
on muun muassa George Segalin ”joukkopatsas”
miehistä leipäjonossa. Toisessa huoneessa on edelleen
lama, mutta myös Roosevelt puhumassa radioon
niin kuin hänellä oli tapana (fireside chats). Tietenkin
tämä historia täytyy tuntea, jotta voi tulkita muistomerkin
kuvat, mutta ehkä ne myös saavat katselijan
myöhemmin selvittämään itselleen mitä Rooseveltin
aikana oikein tapahtui ja sitä kautta myös ymmärtämään
muistomerkin kuvia. Kolmas huone tuo Yhdysvallat
mukaan sotaan, vaikka tämä on tehty enemmän
symbolisesti kuin kuvaamalla miehiä sodassa. Neljäs
huone näyttää jo sitten hyvin väsyneen Rooseveltin,
joka kuoli aivohalvaukseen 63-vuotiaana neljännen
virkakautensa alussa.
44 | SAM MAGAZINE 2/19