Oatmanin vanha kaivoskaupunki Arizonassa elää kaivostoiminnan päätyttyä turismilla.
Kaupungin pääkatu on kuin suoraan lännenelokuvasta. Tunnelmaa täydentävät vapaana
vaeltavat aasit.
Alkuperäisellä reitillä pysyviä hemmotellaan
Oatmanin vanhalla kaivoskaupungilla,
joka on kuin suoraan lännenelokuvasta.
Kaupunki on täynnä
hassusti nimettyjä kauppoja ja ravintoloita
sekä vapaasti kaduilla vaeltelevia
aaseja.
Valtameren äärelle
Kalifornia. Riippumatta reittivalinnasta
on Kalifornian puolella edessä vielä se
kaikista kuivin aavikko. Mojaven autiomaan
läpi kulkevan osuuden varrella
maisemat ovat todella karuja. Las
Vegasin kautta kiertäneille paluu alkuperäiselle
reitille tapahtuu Barstowin
kohdalla. Siitä Victorvilleen asti on tarjolla
varsin hiljainen osuus alkuperäistä
Route 66 -tietä. Tältä pätkältä löytyy
jokunen iso tiemaalaus sekä mielenkiintoinen
romuinstallaatio Bottle Tree
Ranch. Viimeksi mainitun kohdalla voi
Paljonko varata aikaa
Route 66:n ajamiseen?
PERIAATTEESSA 3 800 kilometrin matkan
pystyy taittamaan viikossa. Tällöin
kuitenkin aika kuluu autossa istuen,
eikä tienvarrelta löytyviin nähtävyyksiin
tutustumiselle jää juurikaan aikaa.
Siksi käytännössä kaksi viikkoa on
ehdoton minimi tälle reitille.
Jos viiden tai kuuden tunnin pituiset
päivittäiset ajomatkan eivät pelota,
jää aikatauluun vielä varaa myös
muutamalle vapaapäivälle, jotka voi
käyttää mielenkiintoisiin kohteisiin
tutustumiseen. Ilman vapaapäiviä
päivittäisen ajomatkan voi lyhentää
neljään tuntiin. Tällöin matka taittuu
kolmessatoista päivässä.
Jos sinulla aikaa on käytettävissä
kolme viikkoa tai enemmän, vapaapäiviä
pystyy viettämään jo useampia
ja samalla lyhentämään päivittäistä
matka-aikaa. Esimerkiksi neljän tunnin
keskimääräisillä päivätaipaleilla
kolmen viikon matkalla vapaapäiviä
jäisi kahdeksan. Tällöin jokaista kahta
matkapäivää kohden jäisi yksi vapaapäivä.
Mikäli useamman viikon kestävä
automatka ei ole mahdollinen, harkitse
koko reitin sijaan jonkin tietyn
osuuden ajamista. Jos reitti vaikuttaa
mielenkiintoiselta, voit aina palata
myöhemmin jatkamaan matkaa.
Keskellä kesää sää reitin varrella
saattaa olla paahtavan kuuma. Lämpötila
kohoaa etenkin autiomaassa
usein pitkästi yli 40 asteen. Mikäli
tämä tuntuu liian kuumalta, harkitse
matka-ajankohdaksi kevättä tai
syksyä. Keväällä tosin tornadojen
todennäköisyys on korkein. Talvella
puolestaan reitin alkupäässä voi olla
maassa lunta. Suurkaupungeissa kesä
tarkoittaa turistimassoja, mutta pienemmissä
taajamissa tungoksesta ei
ole pelkoa edes silloin.
pysähtyä hetkeksi ihastelemaan pulloista
ja muusta roinasta rakennettua metsää.
Kesäisin paikalla voi bongailla kolibreja.
Lopulta edessä onkin Los Angelesin
valtava kaupunkialue. Reitti puikkelehtii
San Bernardinon ja Pasadenan kautta
kohti Santa Monicaa, josta löytyy lopulta
tien virallinen päätepiste kyltteineen
Lincoln Boulevardin ja Olympic Boulevardin
kulmasta.
Tunnetuin ja kuvatuin päätepisteen
kyltti on kuitenkin Santa Monican laiturilla.
Viimein perille päästyään on aika
painaa varpaat rantahiekkaan, sulkea
silmät ja kuunnella valtameren ääniä.
Marko Oinonen on ehtinyt tähän mennessä
matkustaa 20 osavaltiossa. USA:ssa
häntä kiehtoo maan monipuolisuus ja
etenkin automatkailun helppous. Marko
kirjoittaa Ja sitten matkaan -blogia.
Kalifornian Oro Granden pikkukaupungin laidalla
sijaitseva Bottle Tree Ranch on mielenkiintoinen
romuinstallaatio. Vierailijat ovat tervetulleita
tutustumaan tähän yhden miehen
keräilyharrastuksen tulokseen.
SAM MAGAZINE 2/19 | 23