
 
		koska niiden voidaan ajatella olevan vain  
 nuorille.  Vuosikymmenien aikana olen  
 tavannut  nuorisohostelleissa  useasti  
 eläkeläisiäkin, jotka muiden tavoin saavat  
 hyvän kohtelun. 
 Minibudjetilla askeettisesti 
 Jos haluaa  reissata  minibudjetilla  askeettisesti  
 ja nähdä lähinnä kaupunkeja,  
 halvin  tapa  on  lähteä matkaan ennen  
 puolta yötä, nukkua yö bussissa ja saapua  
 aamulla seuraavaan  kaupunkiin.  
 Esimerkiksi 800 kilometrin yömatka San  
 Franciscosta San Diegoon kestää noin 8  
 tuntia. Matka New Yorkista Detroittiin  
 on hiukan alle 1 000 kilometriä ja kestää  
 kymmenisen tuntia.  
 Selkänojaa  kallistamalla  bussissa  
 on hyvä nukkua.  Jos  tilaa on reilummin, 
  otan käyttööni kaksi istuinta. Käyn  
 S-kirjaimen muotoiselle mutkalle pitkäkseni  
 ja pehmustettu kädensija toimii  
 mainiona tyynynä. Jos vastapäisellä puolella  
 on tyhjiä istuimia, oikaisen jalkani  
 käytävän yli vastapäiselle istuimella ja  
 silloin voin nukkua suorana kuin hotellissa  
 konsanaan. 
 Olen yrittänyt nukkua myös perimmäisellä  
 penkillä, jos neljä vierekkäistä  
 istuinta on tyhjänä. Takapenkkirivissä  
 voi nukkua suorana kuin sängyssä, mutta  
 en pidä sitä parhaana lepopaikkana.  
 Syynä  ovat moottorin  ääni,  lämpö  ja  
 lähellä olevan vessan  toistuva käyttö,  
 joka häiritsee unta. 
 Omakohtaisesti tällä tavalla reissaten  
 pisin matkani kesti kuusi viikkoa.  
 Matkustin silloin Tyynenmeren rannalta  
 Atlantin rannalle ja takaisin. Yhden  
 suunnan pituus oli yli  6000 kilometriä, 
  matkan päivähinnaksi tuli noin 10  
 dollaria.  
 Ajankulutus bussissa 
 Uusissa Greyhound-busseissa on nykyään  
 internet-yhteys,  jota  varsinkin  
 nuorempi väki saattaa käyttää hyväkseen  
 matkalla. Olen laatinut prioriteettikaavan, 
  joka ei kuitenkaan ole kiveen  
 kaiverrettu. Kaavani on seuraava tärkeysjärjestyksessä: 
  vierellä istuvan matkustajan  
 kanssa keskustelua, maisemien  
 ihailua, hyvän kirjan lukemista ja kirjoittamista. 
  Aina on kuitenkin mentävä  
 tilanteen ja tunteiden mukaisesti.  
 Kun aloittaa keskustelun vierellä istuvan  
 kanssa, yleensä syntyy pitkäkin  
 ja henkisesti ravitseva ajatusten vaihto.  
 Voisin sanoa että, olen kokenut elämäni  
 parhaita keskustelutuokioita linja-automatkoilla. 
  Jos naapuri ei ole keskustelutuulella, 
  käännyn mainitsemieni vaihtoehtojen  
 puoleen tai jos olen väsynyt,  
 vaivun autuaaseen uneen.  
 Pysähdystaukoja 
 Pysähdyksiä kahviloineen on sopivasti  
 matkan varrella ja useissa niissä on  
 muutaman  minuutin  kävelymatkan  
 päässä joku pikaruokaravintola. Samalla  
 saa voimistelua jalkojen oikaisemiseksi.  
 Tauko voi kestää 15 minuuttua tai jopa  
 tunninkin. Kuljettaja ilmoittaa aina tauon  
 pituuden ja pitää isällisesti silmällä,  
 ettei kukaan jää kyydistä. 
 Turvallisuus 
 Greyhoundin linja-autoilla matkustettuani  
 hyvin paljon 40 vuoden aikana,  
 turvallisuus ei ole kertaakaan joutunut  
 kyseenalaiseksi. Kuljettajat ovat läpäisseet  
 kaikki ajoturvallisuusvaatimukset. 
 Mielestäni bussimatkailu tarjoaa mitä  
 antoisempia kokemuksia budjettimatkailijoille  
 turvalliseen tapaan. 
 Muutoksia Greyhound   
 matkustamisessa 
 Viimeisen 20 vuoden aikana halpalentoyhtiöt  
 ja lisääntyvä henkilöautomatkustaminen  
 ovat aiheuttanut haasteita  
 Greyhound-yhtiölle. Tämä bussimatkailun  
 kuningas on kehittänyt ja hankkinut  
 uusia budjettimatkailun muotoja.  
 BoltBus-nimeä kantava on yksi niistä.  
 Bolt-bussilla matkustaminen perustuu  
 siihen, että paikat ovat aina täynnä.  
 Bolt on keskittynyt tekemään matkoja  
 suurten kaupunkien välillä ilman taukopysähdyksiä. 
  Hinnat  ovat  ylipäänsä  
 hyvin edullisia riippuen siitä, milloin ne  
 hankitaan netin kautta. Mitä aikaisemmin  
 voi varata matkan, sitä edullisempi  
 se yleensä on.  
 Bolt-busseilla  matkustaminen on  
 kuitenkin pientä ja kohderajoitettua verrattuna  
 klassiseen Greyhound-bussimatkailuun. 
  Se toimii lähinnä samoilla  
 periaatteilla kuin punainen Onnibussi  
 Suomessa. 
 Greyhound kehityshistoriaa 
 Bussimatkailun  synty Yhdysvalloissa  
 sitoutuu  läheisesti  ruotsalaiseen  siirtolaiseen. 
  Carl Eric Wickman muutti  
 18-vuotiaana maalaistalon poikana Limbäckin  
 seudulta  Yhdysvaltoihin vuonna  
 1905. Hän asettui Minnesodan osavaltion  
 Hibbingin kaivosalueelle.  
 Epäonnistuen muussa työssään hän  
 aloitti kuljettamaan kaivosmiehiä seitsemänpaikkaisella  
 henkilöautollaan  
 Yhdysvaltojen ja Kanadan useimmista   
 kaupungeista on hyvät bussiyhteydet New  
 Yorkiin. Bussiasema on sopivasti lähellä   
 Times Squarea Manhattanilla.   
 työpaikalle  ja  takaisin. Tämä  tapahtui  
 vuonna 1914, jolloin Wickmanin taksa oli  
 17 senttiä per matkustaja. Kahta vuotta  
 myöhemmin Wickman avioitui ruotsin-  
 amerikkalaisen Olga Rodin kanssa  ja  
 heille syntyi kaksi poikaa ja yksi tytär.  
 Perheen kasvaessa Wickman laajensi  
 toimintaansa hankkien yhä  tilavampia  
 autoja ja ostaen liikekumppaniensa  
 kanssa  muiden  liikennetoimitsijoiden  
 reittiosuuksia. Yksi  hänen kuljettajistaan  
 näki kaupan ikkunasta heijastuksen  
 kulkuneuvostaan vuonna 1920. Se  
 muistutti Greyhound-koiraa. Sama nimi  
 on käytössä vielä 99 vuotta sen jälkeen,  
 eikä ole syytä muuttaa hyvää nimeä. 
 Wickman  siirtyi  eläkkeelle  liiketoiminnan  
 johdosta  vuonna  1946  ja  
 hän  kuoli vuonna  1954.  Ruotsin  kuningas  
 Kustaa V luovutti Wickmanille  
 Order  of Vasa-arvon vuonna  1940.  
 Nykyään Greyhound kuljettaa matkustajiaan  
 2  700  eri  kohteeseen  tarjoten  
 ainutlaatuisia kokemuksia budjettimatkailijoille. 
 SAM  MAGAZINE 2/19  |  37