Varsin merkittävien tapahtumien joukkoon kuuluvat
myös eri maiden ystävyysseurojen yhteiset ohjelmalli-set
iltamat Jyväskylän kaupunginkirjaston juhlasalissa.
Yhdistyksemme toimi käynnistäjänä ja loi niissä uuden-laista
perinnettä.
Yhdistyksen toiminta on jatkunut entiseen tapaan
säännöllisenä ja painottuen talvikuukausiin. ”Kuukau-den
toinen torstai”- kuten tapana on ollut jo vuosikym-meniä.
Viime vuonna toiminta oli tavallista kulttuuri- ja
kotiseutupainotteisempaa, ulottuen kyllä Mäntän tai-de-
ja kirkkonähtävyyksiin asti.
Eläkeläiset ovat aktiivisia ja talkoohenkisiä
Yhdistyksen uudehko puheenjohtaja, liikuntasosiolo-gian
tohtori Hanna Vehmas edustaa mainiosti aktiivi-työikäisten
sukupolvea. Hän arvostaa seniori-ikäisten
ihmisten aktiivisuutta ja talkoohenkeä mutta häntä
– samoin kuin yhdistyksen hallitustakin askarruttaa se,
että miten saataisiin nuoria mukaan Amerikka-yhdis-tyksen
toimintaan ja jäseniksi. Ongelma on valtakun-nallinen
ja yleistä muillekin ystävyysseuroille ja aatteel-lisille
yhdistyksille. Mieleen tulee se, että vaikka monet
nuoret opiskelevat ulkomailla ja matkailevat Yhdysval-loissa,
heitä on silti kovin vaikea saada säännöllisem-pään
toimintaan mukaan. Heitä sitovat täällä nuoren
aikuisen kiireet niin opiskelussa kuin työelämässäkin ja
mahdolliset omat lapset myöhemmin määrittävät har-rastukset.
Toisaalta työelämäkin vaatii enemmän kuin
ennen...
Entä nyt sitten tämä koronakriisi? Hanna pohtii sitä,
palaako yhteiskunta ja elämä enää täysin ennalleen,
kun tämä pandemia joskus talttuu. Voi mennä parikin
vuotta ennen kuin esimerkiksi matkailu elpyy.
Tämä pandemia tuntuu myös järjestöelämässä; jou-duimme
perumaan lähes koko kevätkauden tilaisuudet.
Eräs niistä oli toukokuuksi suunniteltu matka Peräseinä-joella
sijaitsevaan Siirtolaismuseoon. Yhdistyksemme
70-vuotisjuhlan valmistelut kyllä jatkuvat, mutta riippuu
koronatilanteesta, voidaanko juhla järjestää suunnitel-lusti
5. syyskuuta 2020.
Mutta yhdistyksemme ei vaivu toimettomuuteen
koronan takia. Jäsentilaisuuksia aletaan järjestää heti,
kun tautisulku poistuu, vakuuttaa puheenjohtaja Hanna
Vehmas. / Veli Vihonen, kuva:t Päivi Korpivaara
Kiitospäivän ateria on Jyväskylän yhdistyksessä jokavuotinen,
vankka perinne.
JYVÄSKYLÄ
Yhdistyksen työpari kokoustamassa; puheenjohtaja Hanna Vehmas (oik.) ja
vieressään toimelias sihteeri Pirjo Tahvanainen.
Jyväskylän Suomi-Amerikka yhdistys 70 v.
Kotiarestia vai toivoa tulevaisuudessa?
Joukko jyväskyläläisiä rohkeni helmikuussa 1950 ”avata ikkunoita
länteenkin” päin kuten Amerikka-yhdistysten perustajat yleensä-kin
sanoivat, vaikka tuuli henkäili tuolloin vielä epäilyttävästi idän
suunnasta. Yhdistyksen perustajat olivat valistuneita ihmisiä ja olivat
nähneet maailmaa tavallista laajemmin. He ymmärsivät, että on
hyvä säilyttää hyvät suhteet maihin ja ihmisiin, joiden kanssa on ollut
ennen sotia paljon kanssakäymistä.
Seuran perustaminen herätti huomiota ja melko pian mukaan tuli
lukuisia ihmisiä, joilla oli sukulaisia Atlantin takana tai maailmanku-van
laajentaminen kiinnosti heitä. Jäsenmäärä alkoi kasvaa hyvin jo
1950-luvun lopulla. Kiinnostusta lisäsi myös sen aloittama kielikoulu-tus;
seura oli aloittanut englanninkielen kurssit ja palkannut amerik-kalaisen
opettajan.
Myös 1960-luku oli seuralle, joka oli tarkentanut nimensä Jyväsky-län
Suomi-Amerikka yhdistykseksi, nopean kasvun aikaa. Englannin-kielen
opetus- ja keskustelupiirit laajenivat alkavaksi Amerikan mat-kailuksi.
Ikkunat oli avattu länteenkin.
Enimmillään yhdistyksessä oli lähes 1500 jäsentä. Se oli todella
paljon silloisessa Jyväskylässä. Tämän kulttuuri- ja ystävyysseuran
jäsenmäärän kasvuun vaikutti myös se, että seuran toiminta vakiin-tui
ja vilkasti jo 70-luvun lopulla: talvikautena oli jäsentilaisuus pää-sääntöisesti
joka kuukauden toinen torstai. Säännöllisesti toistuvan
jäsenillan perinteestä pidetään vieläkin kiinni.
Jäseniltoja suunniteltaessa on pyritty siihen, että mahdollisimman
monissa illoissa olisi jollakin lailla teemana Amerikka ja amerikan-suomalaisuus
sekä elämä Amerikan eri osissa. Esimerkiksi kuvite-tuissa
matkakerronnoissa ja -filmeissä on tuotu esille maan hyviä ja
huonoja puolia. Onpa yhdistys järjestänyt muutaman kerran omia
jäsenmatkojakin. Niillä on ollut yhdistystoimintaamme hyvin myön-teistä
vaikutusta.
Yhdistyksessä mahtavimmat, mieleenpainuvimmat kokemukset
(tähän mennessä) ovat ilmeisesti olleet vuonna 2010 järjestetty yhdis-tyksen
60-vuotisjuhla sekä vähän myöhemmin Jyväskylässä pidetyt
valtakunnalliset Amerikan Päivät. 60-vuotisjuhlaan yhdistys kirjoitutti
ammattilaisilla näytelmän, joka kuvasi suomalaisten amerikansiirtolai-suutta
ja Amerikan-pakettien saapumista. Näytelmä toteutettiin niin
sanotusti omin voimin, aktiivisimmat jäsenet rohkenivat siinä näytteli-jöiksi.
Kunnianarvoisessa vanhan Lyseon juhlasalissa oli melkein täyttä.
46 | SAM MAGAZINE 2/20