Tiivistelmä Jan Vapaavuoren artikkelista Cities Are For Good Life
Hyvän elämän kaupungit
Aristoteleen mukaan ihmiset kokoontuvat kaupunkeihin elääkseen,
ja he pysyvät yhdessä elääkseen hyvää elämää. Hyvä yhteiselämä
vaatii lakien ja hallinnon lisäksi asukkaiden valmiutta yhteisvas-tuullisuuteen.
Asukkaiden hyvä elämä kaupungissa on luonnostaan
sidottu muiden kykyyn tehdä samoin.
Kaupungit toimivat alustoina erilaisille maailmaamme vaikut-taville
muutoksille. Ilmastokriisi, digitalisaatio ja koronaviruspande-mia
ovat monien mielestä kaupungistumisen viimeinen niitti, joka
ajaa ihmiset pois kaupungeista. Historia on näyttänyt, että näin ei
kuitenkaan tapahdu.
Moni asia vaikuttaa kykyymme elää hyvää elämää. Helsinki
on tutkimuksissa nimetty maailman onnellisimmaksi kaupungiksi.
Turvallisuus, tasa-arvo, ilmaisunvapaus ja hyvinvointi ovat merki-tykselliselle
elämälle mainittuja ominaisuuksia. Lisäksi luotto hal-litukseen
ja ihmisiin ovat avaintekijöitä onnellisessa kaupungissa.
Koronaviruspandemia on saanut monet kyseenalaistamaan de-mokratian
perusteita, markkinataloutta ja kansainvälistä yhteistyötä.
Osa ihmisistä yrittää hyödyntää tilannetta poliittisten tavoitteidensa
edistämisessä. Poikkeustilanteessa koetaan sallituksi asioita, joista
normaalisti ei edes keskusteltaisi, ja eräs keskeinen kysymys on yksi-lönvapaus.
Meidän tulee osata erottaa, mikä toimii globaalin kriisin
aikana ja mikä normaalissa elämässä.
Edistyksellisen kaupungin pormestarina näen jälleenrakentami-sen
polun käytännön kautta. Hallituksen, kuntien ja yksityissektorin
yhteistyön täytyy jatkossa toimia entistäkin paremmin. Pormestarit
tietävät, että kriisien sietokyky, niihin valmistautuminen ja niiden
kanssa eläminen onnistuu parhaiten kaikkien asukkaiden kanssa
yhdessä. Pitää varmistaa, että ihmiset voivat luottaa hallintoon ja
nostaa yhteisvastuullisuuden tunnetta.
Kaupungit kukoistavat taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen
voimansa ansiosta ja ne jatkavat edelleen kasvuaan houkuttelevina
ympäristöinä. Etätyöskentely ei erota urbaaneja ympäristöjä, vaan
tuo ne globaalisti lähemmäs toisiaan. Koronakriisi edistää monia
digitaalisia ratkaisuja ja palveluita. Uusi, yhteinen globaali todel-lisuus
konkretisoituu.
Ratkaisut kriisinjälkeisen maailman rakentamiseen löytyvät
vahvuuksista kriisin aikana. Kriisi on näyttänyt, että Suomen malli
vastuunjaosta valtiolle, kunnille ja kaupungeille toimii hyvin ja tä-män
vahvuuden päälle tulee rakentaa tulevaa.
Jan Vapaavuori on suomalainen poliitikko ja työskennellyt Helsingin
ensimmäisenä pormestarina vuodesta 2017. Vapaavuori oli kokoo-muksen
kansanedustaja vuosina 2003–2015 ja elinkeinoministeri
vuosina 2012–2015.
Tiivistelmä Richard Floridan artikkelista Technology and
the Urban, Rural–Divide in America
Kaupunkien ja maaseudun
jako Amerikassa
Nykypäivän Amerikassa on vallalla näkemys, että
kaupungit ja maaseutu kohtaavat erilaisen tule-vaisuuden.
Näkemystä ohjaa uskomus teknologian
toimimisesta urbaanin vaurastumisen ja maaseudun
kuihtumisen veturina. Koronakriisin keskellä tämä ja-ko
heijastuu myös yleisiin olettamuksiin, kun ihmiset ovat
alkaneet etsiä netistä koteja maaseudulta tiheiden väestönkes-kittymien
sijaan.
Tekoälyn, robotiikan ja bioteknologian kehitys luo työpaikkoja
ja kiihdyttää väestönkasvua suurilla metropolialueilla. Samat tek-nologiat
auttavat uusien virkistyskohteinakin toimivien alueiden
kasvussa, kun taas keskikokoiset kaupunkialueet kärsivät.
Koronapandemia vaatii talouden uudelleenasemointia, jolloin
on mahdollista luoda uusi agenda, joka huomioi sekä kaupungistu-neiden
alueiden ja maaseudun tarpeet.
Kaupunki vs. maaseutu – voittajat ja häviäjät
Urbaani Amerikka on johtanut väestön- ja työpaikkojen määrän
kasvua yli 20 vuotta. Maaseudulla lasku ei ole ollut yhtenäistä: lä-hes
puolella maaseutualueista kasvu on ollut kansallista keskiarvoa
korkeampaa. Tämä koskee maaseutualueita, jotka eivät ole kytkök-sissä
suuriin kaupunkialueisiin, kun taas suurten keskusten vieressä
maaseutualueet kuihtuvat.
Työpaikkojen määrä kasvaa eniten suurissa keskuksissa, jotka
kattavat yli kolmanneksen työpaikkojen määrän kasvusta. Toiseksi
suurin ryhmä on maaseudun piirikunnat, jotka eivät kuitenkaan ole
kytköksissä suuriin keskuksiin.
Onko suuri väestöntiheys riski?
Koronan vaikutukset eri alueille ovat helposti yleistyksiä. Pandemia
on aiheuttanut paljon tartuntoja ja sairaalahoidon tarvetta suurilla
taajaan asutuilla kaupunkialueilla, joilla on globaalit yhteydet tai
jotka toimivat solmukohtina.
Analyysini CityLabille osoittaa, että väestöntiheys ei kuitenkaan
yksin selitä pandemian dynamiikkaa. Työn luonteiden erot vaikutta-vat
väestöntiheyden luomiin riskeihin: esimerkiksi San Franciscossa
suurempi osuus työntekijöistä on pystynyt helposti siirtymään etä-töihin
kuin New Yorkissa.
Bill Bishopin ja Tim Marenan tutkimuksen mukaan korona on
levinnyt maaseutualueilla suurin piirtein yhtä nopeasti kuin kau-pungeissa,
mutta virkistyskohteissa tartuntoja on nelinkertainen
määrä maaseudun muihin kohteisiin verrattuna.
Uusi näkemys talouden ja yhteiskunnan elinvoimaisuuteen
Pandemia on saanut aikaan uudenalaista arvostusta maaseutua
kohtaan, sillä siellä työskennellään kehittyneen teknologian paris-sa
mahdollistaen koko maan ruokaketjun toimiminen. Tutkijoiden
kilpajuoksu koronan hoitokeinojen löytymiseksi voi myös hyötyä
maaseudun pilvilaskentaklustereista.
Pandemian jälkeinen Amerikka vaatii uutta visiota talouden ja
yhteiskunnan elinvoimaisuuteen. Uudenlainen kaikkien ammattien
arvostus ja alueiden väliset taloudelliset yhteydet luovat mahdolli-suuden
muodostaa uuden suunnan sekä kaupunkien että maaseu-dun
Amerikalle.
Richard Florida on arvostettu amerikkalainen kaupunkitutkija, hän
työskentelee professorina Toronton yliopistolla. Florida on kirjoitta-nut
yli 10 kirjaa, joista kuuluisin on The Rise of the Creative Class.
© JETRO STAVÉN
© ROSHAN NEBHRAJANI
12 | SAM MAGAZINE 2/20