Muuttaako korona
talousjärjestelmämme
kestävämmäksi?
Euroopan ja Yhdysvaltojen talouksiin kohdistui suuria muutospaineita jo ennen
koronakriisiä. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmän talouden
rakentamisesta on puhuttu paljon viime vuosina.
TEKSTI JA KUVA: MIAPETRA KUMPULA-NATRI
Nyt käsillä oleva kriisi pal-jastaa
aivan uudella taval-la
talouden muutostarpei-ta
ja kiihdyttää monia jo
käynnissä olleita muutok-sia.
Kriisi pakottaa myös päätöksente-kijöitä
valitsemaan aktiivisesti mihin
suuntaan talouksia kehitetään muun
muassa massiivisten julkisen sektorin
elvytyspakettien puitteissa. Eurooppa ja
USA ovat hyvin samankaltaisten muu-tospaineiden
kohteena.
Kohti digitaloutta
Tuottavuuskasvu sekä EU:ssa että Yh-dysvalloissa
on hidastunut jo pidem-män
aikaa, merkiten kasvavia vaikeuksia
nostaa hyvinvoinnin tasoa. Uudet tek-nologiset
läpimurrot eivät ole riittäneet
nostamaan kasvua entisiin lukemiin ja
käynnissä on ollut pysyväisluonteinen
alhaisen kasvun aika, jota Clintonin ja
Obaman hallintojen keskeinen talousvai-kuttaja
Larry S. Summers on kuvannut
käsitteellä sekulaari stagnaatio.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n
tuoreen ennusteen mukaan koronakriisi
aiheuttaa tänä vuonna euroalueen ta-louden
supistumisen 7,5 prosentilla ja
Yhdysvaltain talouden supistumisen 5,9
prosentilla.
Talouksien seisahtuminen tulee ole-maan
kuolinisku monelle heikosta kas-vusta
jo valmiiksi kärsineelle yritykselle.
Etenkin niille, joiden kassavaranto on
pieni ja jotka jäävät julkisen sektorin
ja keskuspankkien tukitoimien ulko-puolelle.
Siten kriisi saattaa kiihdyttää
rakennemuutosta kohti korkeamman
tuottavuuden yrityksiä ja aloja, jotka ovat
kasvaneet viime vuosina. Valitettavasti
tämä merkitsee toisaalta hyvin vaikeita
aikoja monelle yrittäjälle ja työntekijälle.
Käsillä olevasta rakennemuutokses-ta
selvinnevät erityisesti ne yritykset
ja alat, jotka ovat ottaneet käyttöön tai
tuottavat uusia digitalouden ratkaisu-ja.
Rakennemuutosta kohti digitaloutta
kiihdyttää se, että digitalouden toimijat
voivat talouden seisahtumisenkin aikana
tarjota palveluitaan internetin välityk-sellä
koteihin sulkeutuneille kansalaisille
ja saada pysyvästikin vahvistettua mark-kinaosuuksiaan
suhteessa analogisiin
kilpailijoihinsa. Amazon palkkaakin nyt
lisää väkeä samalla, kun kivijalkakaupat
menevät konkurssiin.
Digitaloudessa EU on ollut tähän as-ti
ollut selvästi USA:ta jäljessä, ja siksi
muutospaineet Euroopassa ovat suu-remmat.
Lopputuloksena voi olla ta-lousjättien
lähentyminen digitalouden
saralla. Digitalouden globaalin mer-kityksen
kasvaessa tarvitaan EU:n ja
USA:n yhteistä johtajuutta digitalou-den
sääntelyn vahvistamiseksi. Tähän
on viime aikoina pyrittykin. EU ja USA
ovat molemmat mukana muun muas-sa
WTO:n e-commerce-neuvotteluissa,
joissa pöydällä on lukuisia uusia globaa-leja
sääntöehdotuksia.
Talouden seisahtuminen koronan
aikana nostaa myös aivan uudella ta-valla
esiin työmarkkinoidemme eriar-voisuudet.
Samaan aikaan kun hyvässä
asemassa olevista valtaosa on turvalli-sesti
etätöissä kotonaan, joutuvat mo-net
suorittavaa työtä tekevät jatkamaan
työskentelyään läpi kriisin, oman ter-veytensä
vaarantaen.
Viime vuosikymmeninä teollisuuden
suhteellisen hyvien työpaikkojen tilalle
on tullut valtava määrä heikon palkka-tason
ja heikkojen työehtojen töitä yk-sityisille
palvelualoille, niin Euroopassa
kuin Yhdysvalloissakin.
Toivon mukaan kriisin aikaiset pitkät
työpäivät, sairauspäivärahojen puute ja
muut epäkohdat saavat nämä työnteki-järyhmät
järjestäytymään ja vaatimaan
yhdessä parempia palkka- ja työehtoja.
Yhteiskunnan arvostus koronaseisokkien
aikana työskenteleville työntekijäryh-mille
on noussut, joten kenties olemme
valmiimpia maksamaan jatkossa enem-män
esimerkiksi tuotteita koteihimme
kuljettaville läheteille.
Vahvistuuko julkisen sektorin rooli?
Laajamittaiset irtisanomiset lisänne-vät
etenkin Yhdysvalloissa jo valmiiksi
vahvistuneita vaatimuksia paremmal-le
sosiaaliturvalle, tasa-arvoisemmalle
terveydenhuollolle ja paremmille julki-sille
palveluille. Osana koronatoimenpi-teitä
USA:ssa on jo annettu kansalaisille
muun muassa vuoden loppuun saakka
ilmainen terveydenhoito ja maksetut
sairauslomat. Näistä eduista voi olla
vaikea luopua kriisin jälkeen.
Euroopassakin paikattavia aukko-kohtia
löytyy esimerkiksi itsensätyöl-listäjien
sosiaaliturvan osalta, mutta
yleisesti ottaen hyvinvointivaltiomme
osoittavat toimivuutensa ja tarpeellisuu-tensa
koronan kaltaisen kriisin aikana.
Etenkin jos USA:n hallinto vaihtuu
marraskuun vaaleissa, voidaan USA:n
odottaa ottavan Bidenin johdolla entis-täkin
enemmän oppia Euroopan hyvin-
24 | SAM MAGAZINE 2/20