vointivaltioista ja siten lähentyvän Eurooppaa.
Tämä on se mitä amerikkalaisäänestäjät ovat
pitkään halunneet ja julkiset sosiaalimenot ovat
kasvaneet trendinomaisesti jo vuosikymmeniä,
itse asiassa myös republikaanipresidenttien,
kuten Reaganin ja Bushien aikana.
On mahdollista on, että koronan myötä val-tioiden
ja julkisen sektorin rooli muutoinkin
vahvistuu. Kriiseissä vahva keskusjohtoisuus
korostuu yleensä ja triljoonien eurojen ja dol-larien
elvytyspakettien seurauksena voi olla se,
että osa yksityisestä taloudesta siirtyy ainakin
väliaikaisesti julkisiin käsiin, kuten finanssi-kriisissä
tapahtui osalle pankeista.
Massiiviset elvytyspaketit ovat myös ainut-laatuinen
mahdollisuus ohjata talouksia ny-kyistä
kestävämpään suuntaan. Elvytystä jat-kettaneen
ainakin tänä ja ensi vuonna, joten
myös USA:n vaalien jälkeinen hallinto pääsee
sanomaan siitä oman sanansa. Nykyhallinnon
kanssa EU:n on ollut vaikeaa päästä yksimie-lisisyyteen
ilmastonmuutoksen torjunnasta ja
ympäristökysymyksistä, mutta Bidenin hallin-non
kanssa EU voisi ottaa globaalin johtajuuden
näissäkin kysymyksissä ja panostaa elvytyspa-kettiensa
kautta vihreän talouden edellyttämiin
infrastruktuurihankkeisiin ja esimerkiksi uusiin
teknologioihin.
Kyllä kestävälle kehitykselle
Demokratioiden globaali johtajuus on rapautu-nut
viime vuosina monella saralla ja on suuri
tarve EU:n ja USA:n uudelle johtajuudelle mo-nenkeskisen
järjestelmän takuumiehinä. Va-litettavasti
tämä edellyttänee paitsi hallinnon
vaihdosta USA:ssa, myös laajempaa yksimieli-syyttä
EU-jäsenmaiden kesken ulkopolitiikan
suunnasta.
Toivottavasti kriisi tuo läntiset demokratiat
yhteen ja saa ne ymmärtämään jakamiensa yh-teisten
arvojen merkityksen, ja uhanalaisuuden,
nykymaailmassa. Myös vastakkainen skenaario
on mahdollinen: 1930-luvun laman jälkeen voitti
kansallismielisyys ja protektionismi. Niin voi
käydä nytkin, ellei kansainvälinen yhteisö ota
tiukkaa yhteistä otetta koronakriisistä.
Koronan aikana jo lähemmäs 100 maata on
ottanut käyttöön erilaisia kansainvälisen kau-pan
rajoituksia, ei vain lääkinnällisiä varusteita
koskien, joista on pulaa, vaan esimerkiksi myös
maataloustuotteita koskien, joista ei ole pulaa.
Protektionismin kierre on pysäytettävä mah-dollisimman
nopeasti. Joka tapauksessa kriisi
tulee vääjäämättä muuttamaan globaalia kaup-paa,
maiden perustellusti turvatessa strategisia
arvoketjujaan, kuten lääkinnällisten laitteiden
valmistusta. Kukaan ei halua seuraavassa kriisis-sä
kärsiä pulaa hengitysmaskeista ja -koneista.
Toivon, että EU ja USA pystyvät näyttämään
yhdessä muulle maailmalle esimerkkiä: ei pro-tektionismille
ja nationalismille, kyllä kestä-vämmälle
taloudelle, joka hyödyttää kaikkia.
Kuka?
Miapetra Kumpula-Natri on toisen kauden eu-roparlamentaarikko.
Parlamentissa hän on paitsi
USA-delegaation varapuheenjohtaja, myös var-sinainen
jäsen teollisuusvaliokunnassa, sekä vara-jäsen
kansainvälisen kaupan ja perustuslakiasioi-den
valiokunnissa. Lisäksi hän on parlamentin
kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja.
Ennen europarlamentaarikon tehtävää Kum-pula-
Natri toimi 11 vuotta SDP:n kansanedustaja-na.
Koulutukseltaan hän on insinööri.
Työ USA-suhteiden parissa
Euroopan parlamentissa
Miapetra Kumpula-Natrilla on USA-delegaation
varapuheenjohtajana yleisvastuu parlamentin
USA-suhteista, etenkin kongressiin. Parlamentin
kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenenä hän
hoitaa myös kauppasuhteita USA:n suuntaan.
Amerikkalaisten vieraiden vastaanottamisen
lisäksi Kumpula-Natri tekee yhteistyötä Brysse-lin
amerikkalaistoimijoiden kanssa. Hän luo suh-teita
ja laatii kannanottoja Transatlantic Policy
Networkissä, joka tuo yhteen europarlamentaa-rikkoja,
kongressiedustajia ja sidosryhmiä Atlantin
molemmin puolin.
Europarlamentaarikot ja USA:n kongressie-dustajat
tapaavat vuosittain, lisäksi delegaatin
puheenjohtajisto vierailee säännöllisesti Washing-ton
D.C.:ssä.
SAM MAGAZINE 2/20 | 25