TYÖSSÄ OLEVAT MS-TAUTIA
SAIRASTAVAT OVAT
LIEVÄOIREISIA
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
MS-tautia sairastavien henkilöiden työ-elämään
sijoittumista ja työssä suoriutu-mista.
Tutkimuksen kohteena olivat MS-tautia
sairastavat Neuroliiton jäsenet, jot-ka
olivat iältään 18–64-vuotiaita. Kysely-kutsu
lähetettiin 776 henkilölle, joista 455
vastasi sähköiseen kyselyyn. Vastauspro-sentiksi
tuli 59 prosenttia. Kyselyyn vastan-neista
(N=455) viimeisen 12 kuukauden
aikana kokopäivä- tai osa-aikatyössä oli
ollut 59 % (N=268). Työstä poissa olevi-en
osuus oli 41 prosenttia (N=187).
Työssä olevista vastaajista 91 prosenttia koki oireensa enintään lievik-si.
Heistä kolmannes (31 %) koki itsensä kokonaan oireettomaksi. Voimak-kaaksi
oireensa koki yhdeksän prosenttia vastaajista.
Vastaajat arvioivat itse sen hetkisen työkykynsä ja terveydentilansa as-teikolla
nollasta kymmeneen (0=huonoin mahdollinen, 10=paras mahdol-linen).
Työssä olevien työkyvyn keskiarvoksi tuli 7,55 ja terveydentilan kes-kiarvoksi
7,38. Vastaavat keskiarvot työstä poissa olevilla olivat työkyvystä
3,37 ja terveydentilasta 6,07.
Yli puolet työssä olevista vastaajista (59 %) arvioi oman työkykyn-sä
pysyneen ennallaan viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Kaksi-toista
prosenttia vastanneista arvioi oman työkykynsä parantuneen vähin-tään
jonkin verran. Neljännes vastaajista koki työkykynsä huonontuneen
jonkun verran ja neljä prosenttia arvioi työkykynsä huonontuneen merkit-tävästi
edeltävän vuoden aikana.
TYÖSSÄ OLEVAT OVAT SIJOITTUNEET
SOPIVIIN TEHTÄVIIN
Työssä olevista MS-tautia sairastavista 85 prosenttia koki selviytyvänsä
nykyisessä työssään, vaikka heistä 47 prosentilla työkyky oli jonkin verran
alentunut. Loput 15 prosenttia työssä olevista koki, ettei suoriutunut sen het-kisessä
ammatissaan ilman erityisjärjestelyjä tai että olisi selvinnyt parem-min
jossakin muussa ammatissa tai että olisi tarvinnut erityisjärjestelyjä suo-riutuakseen
missä tahansa työssä. Tässä tutkimuksessa erityisjärjestelyjen
tarpeellisuus työssä selviytymisen kannalta ei eronnut eri ikäryhmien välillä.
Työssä olevilta tiedusteltiin kuinka paljon MS-taudista oli haittaa hei-dän
työssään. Hieman yli puolet vastanneista (52 %) koki sairauden jol-lakin
tavalla haittaavan työskentelemistä, kun taas 36 prosenttia koki, että
MS-taudista ei ole mitään haittaa sen hetkisessä työtehtävässä. Vastan-neista
12 prosenttia pystyi omasta mielestään tekemään sairauden vuok-si
vain osa-aikatyötä.
AMMATILLINEN KUNTOUTUS KUITENKIN VÄHÄISTÄ
Ammatillinen kuntoutus voi sisältää esimerkiksi työkokeilua, työhön valmen-nusta
ja uudelleenkoulutusta. Kaikilta kyselyyn vastanneilta (N=455) tiedus-teltiin,
millaista MS-tautiin liittyvää ammatillista kuntoutusta he olivat saaneet
(Kuva 1.). Työkokeilussa oli ollut kuusi prosenttia vastaajista, ammatillisessa
tai muussa koulutuksessa neljä prosenttia ja työkykyä tukevassa kuntoutuk-sessa
kolme prosenttia vastaajista. Muissa toimenpiteissä olleiden määrät
jäivät korkeintaan 1–2 prosentin luokkaan per toimenpide.
AMMATILLISEEN KUNTOUTUKSEEN
OSALLISTUNEIDEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ
Työolosuhteiden järjestelytuki 1%
Työhön tai opiskeluun liittyvät apuvälineet 1%
Elinkeinotuki 0,20%
Työvoimaneuvonta tai työhön valmentajan tuki 1%
Ammatinvalinnanohjaus 2%
Ammatillinen tai muu koulutus 4%
Työhönvalmennus 1%
Koulutuskokeilu 0,20%
Työkokeilu 6%
Kuntoutustutkimus 0,40%
Kuntoutustarveselvitys 1%
Ammatillinen kuntoutusselvitys 1%
Ammatillinen kuntoutuskurssi 1%
Työkykyä tukeva kuntoutus, esim. TYK tai KIILA 3%
AMMATILLINEN KUNTOUTUS
KUVA 1. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden
määrä (%). Mukana kaikki kyselyyn vastanneet. Vastanneet ovat voineet
merkitä useita vaihtoehtoja
Marianne Vaha
Työterveyshoitaja 4/17 7