Puheenjohtajalta
Suomen Työterveyshoitajaliitossa syksy on ollut mukavan vil-kas
erilaisten projektien parissa. Toimiston muutto, lähestyvät
luentopäivät, ensi vuoden tapahtumien suunnitteluryhmät ja
alan muut tilaisuudet sekä tehtävät kansainvälisessä yhteis-työssä
ovat pitäneet kalenterini mukavasti pullollaan. On todella iso
ilo tehdä työtä osaavien työtovereiden kanssa.
Syksy on ollut erilaisten koulutusten sesonkia. Profession Työter-veys2017
-tapahtumassa, jossa olin vieraspuhujana, oli ajankohtai-sia
asioita runsaasti tarjolla digitalisaatiosta soteen. Myös työterveys-huollon
kestosuosikki terveystarkastukset, on aihe, joka ei menetä suo-siotaan
ja syystä. Terveystarkastusten vaikuttavuudesta on vallinnut jo
jonkin aikaa käsitys, että kohdentamattomina terveystarkastukset ei-vät
ole vaikuttavia. Olin yllättynyt lukiessani Pekka Mustosen kolum-nia
Duodecim -lehdestä, että vasta nyt, alkaa työnantajien usko ikä-ryhmätarkastuksiin
murentua.
Työterveyshuollon ammattihenkilöt määrittelevät yhteistyössä työn-antajan
ja henkilöstön kanssa terveystarkastusten sisällön ja tavoit-teet.
Terveystarkastusten tarpeenarvioinnissa ja terveystarkastuksen
sisällön suunnittelussa työterveyshoitajat hyödyntävät toimialaa ja
työpaikkaa koskevia tietoja, työpaikan riskinarvioinnin ja työpaikka-selvityksen
tuloksia. Työnantajien keskuudessa etenkin sähköisiin ter-veystarkastuksiin
siirtyminen saattaa arveluttaa suuresti. Työterveys-hoitajat
konsultoivatkin työpaikoilla kustannustehokkaan ja vaikutta-van
työkyvyn seurannan puolesta. Työterveyshuollon laatu ja vaikut-tava
työterveysyhteistyö edellyttävät tulevaisuudessa terveystarkas-tusten
sisällön rohkeaa uudistamista sekä työnantajien ja henkilöstön
osallistumista tähän työhön.
Työterveyshuoltoaan järjestävien työnantajien käsitykset terveys-tarkastusten
toteuttamisen tarpeista ja uudistamisen tavoitteista vaih-
televat suuresti. Ikäryhmätarkastukset tuntuvat olevan työnantajien ja
joskus työntekijöidenkin keskuudessa ”saavutettu etu, josta ei tingitä”.
Terveystarkastusten vaikuttavuutta voi maallikon olla vaikea ymmär-tää,
jos kiinnostus omaa työ -ja toimintakykyä kohtaan on kiinnittynyt
verenpainelukemaan, laboratoriokoetuloksiin ja riskipisteisiin. Kovista
mittareista asiakkaan on helppo keskustella vastaanotolla, puhumi-nen
työvireestä ja työkyvystä, työhyvinvoinnista sekä työmotivaatios-ta
edustaa erilaista tulokulmaa. Tapaamisessa kysytään asioita työs-tä
– …”eivät kai nämä kertomani ja kokemani asiat vain päädy työn-antajani
tietoon…?” ”Eivät. Olemme vaitiolovelvollisia”.
Työterveyshuollon terveystarkastusten lähtökohtana on työnteki-jän
työ ja sen asettamat vaatimukset terveydelle ja työkyvylle. Ter-veys-
ja työkykylähtöinen terveystarkastus kohdistuu työntekijän voi-mavarojen
ja työnhallinnan vahvistamiseen, työkyvyttömyysriskin var-haiseen
toteamiseen ja pitkäaikaissairauksien riskitekijöihin. Tavoit-teena
on selvittää, miten sairaudet ja koetut mahdolliset oireet vai-kuttavat
työntekemiseen.
Työelämän muuttuessa työkykyvaatimukset muuttuvat. Työntekijältä
edellytetään nykyään osana työelämätaitoja yhä parempaa kykyä
sopeutua jatkuviin muutoksiin, itseohjautuvuutta työnsä johtamisessa,
työn hallinnan sekä palautumisen taitoja. Näitä työkyvyn lukutaidon
valmiuksia on vaikea mitata kovin mittarein. Motivoivan ohjauksen me-netelmin
sen sijaan voidaan työntekijää tukea muutoksessa, työkyky-lukutaidon
valmentamiseksi ja tulevaisuuden terveyden edistämiseksi.
Kuulain syysterveisin Pilvi Österman
Työterveyshoitaja 4/17 11