11
teen ja henkilöiden välisiin konflikteihin liittyvät väärinymmärrykset.
Mitä haluaisit saavuttaa tässä työssä? Mitä kehitettävää
siinä löydät?
Haluaisin pystyä vaikuttamaan siihen että työelämä kehittyisi yksilöiden
osaamista ja työtä kunnioittavaksi, arvostavaksi ja hyviä, mielekkäitä työ-uria
mahdollistavaksi. Muutokseen tarvitaan organisaatiokulttuurin ja esi-miestyön
kehittämistä sekä työelämätaitojen ja vastuunoton aktivoimista
yksilötasolla. Jokaisella on vastuu siitä millaiseksi työelämämme kehittyy.
Mistä haaveilet työurallasi?
Olisin tyytyväinen jos saisin jatkossakin mielekkäitä kehittymisen mahdol-lisuuksia
työssäni. En halua tehdä vain välttämättömiä työtehtäviä ja jä-mähtää
odottamaan eläkkeen tuloa. Pysyn hyvässä työvireessä kun mi-nulla
on haasteita ja jos niitä ei ole työssä, niin kehittelen niitä vapaa-ajal-le.
Innostavien vastuutehtävien tai opiskelumahdollisuuksien löytyminen
on aina työvirettä nostavaa ja kehittää omaa ajatusta työssä.
Millaista yhteistyötä teet työterveyshuoltojen kanssa?
Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi on hyvä yhteistyökumppani kai-kessa
työkykyjohtamisessa ja työsuojeluteemassa. Olin otettu luettuani
Euroopan komission julkaisun; Terveyden ja turvallisuuden suojelu työs-sä
kuuluu kaikille – Käytännön ohjeita työnantajalle (2016), jossa kuvat-tiin
hyvin työterveyshuollon ja työsuojelun rooleja henkilöstöhallinnon ja
organisaatioiden tukena. Työsuojelun ja työterveyshuollon pitäisi op-pia
etsimään yhteistä työtapaa niin, että kumpikin osapuoli tuottaa toi-sen
työlle lisäarvoa.
Olemme kehittäneet omien yhteistyökumppaneidemme henkilös-töhallinnon,
työterveyshuollon ja työsuojelun yhteisen osastopäällikkö-tapaamisen
kehikon. Kukin toimija tuottaa yhteisen keskustelun pohjalle
näkymän henkilöstön tilasta, omien tunnuslukujensa kautta. Sen pohjal-ta
keskustellaan ja suunnitellaan osaston tai yksikön toimintaa sekä sitä
miten voimme tulevalla kaudella olla apuna tavoitteiden saavuttamises-sa.
Konsepti on ollut pidetty ja kehitämme yhdessä sitä eteenpäin. Kaik-kien
toimijoiden tieto vahvistuu tarpeista ja toiminnan suunnasta yhtei-sessä
keskustelussa.
Millaisena näet tulevaisuuden työterveyshuollon?
Näen työterveyshuollon roolin kasvavasti työterveysyhteistyössä orga-nisaation
tuottavuuden tukena. Ennaltaehkäisevät toimet ja tarpeenmu-kaisten,
oikea-aikaisten työterveyskeskustelujen aktivoiminen on avaina-sia
riippumatta siitä, onko ammattialalla työsuojelullisia riskejä vai ei.
Olen työterveyshuollossa toimiessanikin jo hehkutellut yksilöllisten ter-veystarkastussuunnitelmien
tekemistä; jokaisen työkyvyn seuranta on yk-silöllisesti
suunniteltavissa.
Kannatan itse myös digitalisaation hyödyntämistä esim. sähköisten
terveystarkastusten osalta. Toimintakyvyn ylläpitämisen vastuu pitää saa-da
siirrettyä työntekijälle itselleen ja motivaatio tarkistaa terveystilannet-taan
omien tarpeiden mukaisesti. Sähköiset tarkastukset ovat oiva tapa
tehdä pika-arvio ja varata sen perusteella aika sitten työterveyskeskuste-luun,
josta saa yksilöityä tukea ja tilannearviota omien päätösten tueksi.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lukijoille ja kollegoil-le
työterveyshuollossa?
Tässä työelämämuutoksessa, jossa terveydenhuollon rakenne hajoaa
maakunta- ja soterakenteeseen, työterveyshuollon ainutlaatuinen ase-ma
työikäisten terveydenhuoltopalveluna on miljoonan taalan paikka.
Jokaisen meistä tulisi olla ylpeä tuottaessaan työterveyshuollon palve-luita
työikäisille.
Rohkaisisin jokaista työterveyshoitajaa ottamaan vastuun omasta
ammatillisesta kehittymisestä. Erikoistuminen työterveyshuoltoon tuo vas-ta
”ajokortin” tehtävän hoitoon.
Työn tekeminen rohkeasti vaa-tii
eteen tulevien asioiden hal-tuunottoa,
ajassa oppimista ja
jatkuvaa opiskelua.
Olisi upeaa jos jossain vai-heessa
voisimme ammattiliitto-na
tarjota mentoritukea amma-tissa
kehittymisessä. Teemoja,
jossa työterveyshoitaja voi am-matillisesti
kehittyä, tulisi miettiä
myös liitossamme keskitetysti ja markkinoida opintomahdollisuuksia uu-sien
toimintatapojen haltuunottoon. Erikoistumiskoulutuksemme ei anna
valmiuksia markkinointiin, neuvottelutaitoihin, raportointiin, työhyvinvoin-titietojen
analysointiin, eri haastattelutekniikoihin, eikä valmentavaan työ-otteeseen
vaan ne on opeteltava työn ohella asiakastyön niin vaatiessa.
Kerro mitä luottamustehtäviä sinulla on?
Olen Suomen Työterveyshoitajaliiton hallituksessa, viestintäjaoksen pu-heenjohtaja
sekä pääkaupunkiseudun työterveyshoitajat paikallisosaston
puheenjohtaja. Lisäksi toimin koirakerhomme tilinhoitajana ja kouluttajana.
Vapaa sana
No niin, kun pääsimme harrastus teemaan, niin koiran koulutuksesta tulee
paljon hyvää oppia loogiseen työskentelyyn ihmisten kanssa.
Tarpeiden huomiointi ja palkkioiksi koetut toiminnot tuottavat yhteistyös-sä
ja vuorovaikutuksessa aina paremman tuloksen kuin rajaaminen, kiel-lot
ja sanktiot.
Parhaan edellytyksen toiminnalle saa kun houkuttelee toisen tarjo-amaan
vaihtoehtoja ja palkkaa siitä mikä on lähinnä tavoiteltavaa toi-mintaa.
Henkilökohtaisia ”porkkanoita” (koiralla palkkioita) pitää arvottaa
tilannekohtaisesti. Yhdessä tilanteessa toimii mielihyväkokemus (koiral-la
ruoka), toisessa väline (koiralla vastustamaton lelu) ja kolmannessa
toiminta (koiran kanssa riehuminen/ vetoleikit). Parhaimmillaan kau-nis
kiitos, kuuntelu ja läsnäololla palkitseminen tuottaa toimintalogii-kan
muutoksen.
Aina kun toimintalogiikka katoaa niin pitää peruuttaa perusasioi-den
ääreen.
Työterveyshoitaja 4/17 19