Työelämän muutokset haastavat työterveys-huoltoja
kehittämään toimintatapojaan ja osoit-tamaan
toiminnan vaikuttavuutta. Tämä edel-lyttää
myös uudenlaisen yhteistyön rakenta-mista
työpaikan ja työterveyshuollon välille. Yh-teistyö
ja työpaikan tarpeista lähtevä toiminta
kun ovat vaikuttavuuden ydintä.
Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan,
työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työter-veyshuollon
suunnitelmallista ja tavoitteellista
yhteistyötä. Tähän tarvitaan toimivia yhteistyö-rakenteita
ja arjen hyviä käytäntöjä.
TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN HYVÄT KÄYTÄNNÖT
Vaikuttava työterveystoiminta perustuu työpaikan ja työterveyshuollon suun-nitelmalliseen
ja tavoitteelliseen yhteistyöhön. Työterveysyhteistyön ydin ra-kentuu
kahden toimijan, työpaikan ja työterveyshuollon välille. Molempia
osapuolia hyödyntävä ja hedelmällinen yhteistyö vaatii yhteistyöhön panos-tamista.
Sujuva yhteistyö ei synny itsestään. Tarvitaan toimivia yhteistyökäy-tänteitä
ja toimintamalleja, jotta työterveyshuolto voi toimia työpaikan yhteis-työkumppanina
työntekijöiden kokonaisvaltaisessa työkyvyn tukemisessa.
Rakensimme ESR rahoitteisessa ”Vaikuttavuutta työterveysyhteistyössä”
-hankkeessa yhdessä 12 työpaikan ja heidän työterveyshuoltojensa kans-sa
hyviä käytäntöjä työterveysyhteistyöhön. Ne ovat konkreettisia arjessa
rakennettuja työkaluja, joita voivat hyödyntää niin työpaikat kuin työter-veystoimijat.
Työterveysyhteistyö on aina tilannesidonnaista ja tämän vuok-si
hyvät käytännöt on tarkoitettu esimerkeiksi hyvistä yhteistyön tavoista ja
niitä voidaan soveltaa ja kehittää eteenpäin omassa työterveysyhteistyös-sä.
Hyvät käytännöt jakaantuvat kahteen teemaan: Suunnittele ja koordi-noi
sekä tue työkykyä.
SUUNNITELMALLINEN TOIMINTA YHTEISTYÖSSÄ
Suunnittele ja koordinoi -teemaan kuuluu käytäntöjä, joiden avulla pääs-tään
suunnitelmalliseen, työpaikan tarpeisiin rakentuvaan sekä tiedonku-lultaan
sujuvaan yhteistyöhön.
Hyvistä käytännöistä löytyy vinkkejä, miten työterveysyhteistyö voidaan
liittää osaksi työpaikan strategiaa ja suunnitelmia sekä vuosittaista toimin-taa.
Molempien osapuolien hyvällä valmistautumisella päästään vaikutta-vaan
toimintaan. Kun työpaikan ja työterveyshuollon tapaamiset suunnitel-laan
etukäteen huolellisesti, voidaan käyttää arvokas aika hyödyksi ja va-pauttaa
aikaa merkitykselliselle keskustelulle. Hyvistä käytännöistä löytyy
myös vinkkejä, miten voidaan jakaa vastuuta eri työterveyshuollon palve-luntuottajien
kanssa. Uudet toimintatavat ja tehostunut työterveysyhteistyö
eivät aina tarvitse uutta, vaan pikemminkin vanhan osaamisen käyttöönot-toa.
Esimerkiksi työpaikan toimivia asiakasprosesseja omien asiakkaiden
kanssa voidaan hyödyntää ja soveltaa työterveysyhteistyöhön.
Sujuva tiedonkulku on yksi keskeinen tekijä yhteistyössä. Hyvistä käy-tännöistä
löytyy vinkkejä oleellisen tiedon jäsentämiseen ja kuvaamiseen
sekä sisäilmasto-ongelmissa viestimiseen sekä siihen miten työpaikkaselvi-tys
voidaan toteuttaa työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä.
TYÖKYVYN TUKEMINEN YHTEISTYÖSSÄ
Työterveysyhteistyössä työpaikalle ja työterveyshuollolle rakentuu yhtei-nen
ymmärrys työkyvyn tuen tarpeista. Parhaimmillaan yhteinen ymmär-rys
konkretisoituu yhteisesti sovituiksi käytännöiksi. Yhteistyössä työpaikka
ja työterveyshuolto voivat sopia esimerkiksi juuri kyseiseen työhön ja työ-paikkaan
sopivat käytännöt. Rakentamalla luottamusta toimijoiden välille,
luomalla selkeämpää yhteistä näkemystä sekä sopimalla työterveysyhteis-työn
rooleista ja käytännöistä terävöitetään työterveysyhteistyötä ja mah-dollistetaan
ennakoiva toiminta. Hankkeessa kuvattiin työkyvyn tuen roo-leja
matriisin avulla sekä mallinnettiin toimintatapoja työkyvyn tuen hanka-liin
tilanteisiin. Hyvistä käytännöistä on myös esimerkkejä miten yhteistyötä
voidaan rakentaa eri tilanteissa, kuten korvaavan työn käyttöönotossa, esi-miesten
tukemisessa muutostilanteissa sekä työtoimintalähtöisessä työpaik-kaselvityksessä.
Hyvät käytännöt työpaikan ennakoivista malleista ja työ-terveysneuvotteluun
valmistautumisesta kuuluvat myös olennaisena osana
arjen työterveysyhteistyöhön.
YHDESSÄ KEHITTÄEN KOHTI VAIKUTTAVAA,
MITATTAVAA TYÖTERVEYSYHTEISTYÖTÄ
Julkaistut hyvät käytännöt ovat konkreettisia työvälineitä vaikuttavan työter-veysyhteistyön
rakentamiseen. Toivomme, että työpaikat ja työterveyshuollot
hyödyntävät ja ”parastelevat” niitä arjessaan. Mielellämme jaamme myös
teidän hyviä käytäntöjänne – yhdessä olemme enemmän.
Työterveysyhteistyön vaikuttavuuden mittaaminen on koettu haasteelli-sena.
Jatkamme hanketta rakentaen vaikuttavuusindikaattoreita työterveys-yhteistyöhön
– teidän kanssanne. Kokoamme tietoa vaikuttavuusindikaat-toreihin
kirjallisuudesta ja muista hankkeista, hyvistä käytännöistä, haastat-teluista
ja vuoden vaihteen jälkeen myös työterveysyksiköille tulevalla ky-selyllä.
Vaikuttavuusindikaattorit julkaisemme syksyllä 2018 meidän kaikki-en
hyödynnettäväksi.
Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt on kehitetty osana ESR:n ja Työ-terveyslaitoksen
rahoittamaa Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä – vaikut-tavan
työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt-hanketta 2015–
2018. Hanke on osa isompaa Tampereen yliopiston koordinoimaa Työter-veystoiminnan
vaikuttavuus ja sen indikaattorit (TTAVAIN) hanketta.
Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt löytyvät Työterveyslaitoksen verkkosi-vuilta:
https://www.ttl.fi/tyoterveysyhteistyon-hyvat-kaytannot/
Ne on julkaistu myös ruotsiksi: https://www.ttl.fi/sv/god-praxis-foretags-halsovardssamarbete/
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä – vaikuttavan työterveysyhteistyön in-dikaattorit
ja hyvät käytännöt hankkeen verkkosivut: https://www.ttl.fi/tut-kimushanke/
vaikuttavuutta-tyoterveysyhteistyolla-vaikuttavan-tyoterveys-yhteistyon-
indikaattorit-hyvat-kaytannot/
Voit seurata hankkeen etenemistä Twitterissä @TTHVaikuttavuus
Sanna Pesonen
Työterveyshoitaja, TtM, tutkija
Työterveyslaitos
sanna.pesonen@ttl.fi
Hanna Hakulinen
TtM, kehittämispäällikkö
Työterveyslaitos
hanna.hakulinen@ttl.fi
Työterveyshoitaja 4/17 21
/
/
/
link
link