Kuuloliiton Kuulolla työssä -viestintäkam-panja
käynnistyi ja sen keskeinen osa Kuu-lolla
työssä -sivusto avautui lokakuun alussa.
Kampanja toteutetaan Työsuojelurahaston
tuella ja sen yhteistyökumppanina on mm.
Suomen Työterveyshoitajaliitto.
Kampanja on suunnattu erityisesti kasvatus- ja opetushenkilös-tölle
sekä niiden työterveyshuolloille ja työnantajille. Sivuston
avointa opasaineistoa voivat kuitenkin hyödyntää myös mui-den
alojen työpaikat ja työterveyshuollot sekä mm. oppilai-tokset,
kuntoutustahot ja päätöksentekijät.
KUULOLLA TYÖSSÄ -KAMPANJAN TAUSTA JA TAVOITE
Työikäisistä noin 11%:lla on kuulonalenema, 55-vuotiaista se on joka
kuudennella ja 65-vuotiaista jo joka kolmannella. Huono kuulo ei it-sessään
aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta hoitamattomana ja huomi-oimattomana
kuulovamma voi kuitenkin alentaa työkykyä ja olla työ-turvallisuusriski.
Se voi aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta, kuten
ärtyisyyttä, väsymystä, stressiä, eristäytymistä ja niistä johtuen psyyk-kistä
oireilua ja itsetunto-ongelmia. Se voi olla yksi syy sairauspois-saoloihin
ja johtaa ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen.
Kuulolla työssä -kampanjan tarkoituksena on levittää tietoa ja
käytännön ratkaisumalleja työolosuhteiden mukautuksista, meluisuut-ta
vähentävistä keinoista, huonokuuloiset huomioivista työ- ja toimin-tatavoista
sekä vuorovaikutuksen sujuvuutta ylläpitävistä selviytymis-strategioista.
Kuulolla työssä -sivuston tavoitteena on, että
• Työntekijä tunnistaa mahdollisen kuulonalenemansa, hakeutuu tar-vittaessa
jatkotutkimukseen ja kuntoutukseen.
• Työntekijää tulee sinuiksi vammansa kanssa ja tuntee työtä helpot-tavat
toimintatavat sekä mukautukset.
• Työyhteisö oppii hyväksymään ja huomioimaan huonokuuloisen
työyhteisössä.
• Työnantaja ja työterveyshuolto saavat tietoa työolosuhteiden mu-kautuksista
ja niihin saatavista tuista.
• Työterveyshuollossa tunnistetaan kuulonalenema, otetaan kuulo
puheeksi sekä tunnetaan kuulonaleneman vaikutukset ja tavat, mil-lä
niitä voi helpottaa.
• Kasvatus- ja opetusalalla tunnetaan melua vähentäviä toiminta-tapoja
sekä akustisten ja tilankäyttöön liittyvien ratkaisujen merkitys
melua vähennettäessä.
TYÖSSÄ EI TUNNETA KUULOVAMMAISTA
HUOMIOIVIA TYÖ- JA TOIMINTATAPOJA
Huonokuuloisella työelämän haasteet liittyvät erityisesti vuorovai-kutukseen
ja tiedon välittymiseen sekä työympäristön hälyisyyteen.
Yksilötasolla kuulon alenemaa ei aina tunnisteta. Jokitulpon (2009)
väitöskirjan mukaan vain 18% varusmiehistä, joilla oli kuulonalene-ma,
osasi itse epäillä kuulonsa heikentyneen. Leimautumisen pelos-sa
huonokuuloinen turvautuu helposti vamman peittelyyn, sosiaalis-ten
tilanteiden välttelyyn tai niistä vetäytymiseen.
Huonokuuloisen tarpeita tunnistetaan työssä huonosti ja hän jää
herkästi työyhteisössä ulkopuoliseksi, joka taas altistaa sosiaaliseen
syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin. Työn tekemiseen, työ-ympäristöön
tai apuvälineisiin liittyviä mukautuksia tehdään vähäisesti.
Tutkimuksien mukaan vain alle puolet niistä, jotka hyötyisivät kuuloko-jeen
käytöstä käyttävät sitä. Kuulon kuntoutus aloitetaan usein myö-hässä.
Työterveyshuollot ja työnantajat eivät tunne riittävästi kuulovi-an
vaikutuksia toimintakykyyn, kuulon kuntoutusta, huonokuuloisia hel-pottavia
työolosuhteiden mukautuksia tai niihin liittyviä järjestelytukia.
TUNNISTA KUULONALENEMA, OTA KUULO PUHEEKSI
Huonokuuloinen ei itse välttämättä tunnista kuulonsa heikentyneen.
Kuulonaleneman vaikutukset voivat helposti peittyä myös työterveys-huollossa
muiden oireiden, kuten väsymyksen ja työssä jaksamisen
alle. Työterveyshuollossa kannattaisikin tehdä suuntaa antava audio-metrinen
tutkimus työhöntulotarkastuksen ja ikäkausiseulontojen yhte-ydessä
sekä aina silloin, kun asiakas sitä pyytää tai kun työterveys-hoitaja
tai -lääkäri epäilee kuulonalenemaa.
Kuulosta voi kysyä suoraan: Oletko huomannut, että joissakin ti-lanteissa
et saa selvää puheesta? Häiritseekö taustahäly keskustelu-
"Leimautumisen pelossa
huonokuuloinen turvau-tuu
helposti vamman peit-telyyn"
Työterveyshoitaja 4/17 15