Päätoimittajalta Maa on toivottavasti hienon valkoisen lumen peittämä, kun luet tätä pääkirjoitusta. Tätä kirjoitta-essani
ovat puiden ja kasvien lehdet suurimmaksi osaksi pudonneet, luonto ympärillä näyttää rii-sutulta,
kotipuutarha valmiilta vastaanottamaan talvea. Ehkäpä minäkin olen valmis: sytyttämään
kynttilän (tai kaksi), ilta toisensa jälkeen, keittämään lakritsiteetä ja siemailemaan sitä lempisohva-ni
nurkassa vilttiin kietoutuneena.
Syksyn ja talven pimeys eivät oikein sovi minun luonteelleni; olen kesän lapsi ja ihan vähän ke-vään
myös. Valmistaudun sohvallani rentoutumaan ja keräämään voimia kestää tuleva pimeä ja
kylmä aika. Toki meillä kotona on lämmintä, ehkä nykysuositusten mukaan liiankin lämmintä. Mie-luummin
maksan sähköyhtiölle muutaman ylimääräisen lantin kuin että palelisin pitkän talven. Tot-tumiskysymys,
sanoisi joku lämpötilavalinnalleni. Olen joskus sanonut, että syntymämaani valikoi-tui
vääräksi minun luonteelleni.
Syksy ja alkutalvi ovat työterveyshuolloissa aikaa, jolloin pikku hiljaa aletaan katsomaan peruu-tuspeiliin,
evaluoimaan mennyttä vuotta ja kurkistelemaan tulevaan. Mietitään, mitä asiakkaiden kanssa oli sovittu tehtäväksi. Katsotaan, mitkä ase-tetuista
tavoitteista saavutettiin ja mitä loppuvuodeksi on tehtävälistalla. Toimintasuunnitelmapalavereihin kootaan raportteja, mietitään tiimin kanssa,
millaisia tunnuslukuja ja tavoitteita olemme yhdessä sopineet seurattavaksi.
On hyvä tutkiskella, miten me olemme toimineet yhteistyössä asiakkaiden ja miksei toistemmekin kanssa. Hyvää työterveyshuoltoa ei nimittäin tehdä
yksin vaan moniammatillisena tiiminä asiakasyrityksen kanssa. Yhdessä palaamme siihen miten asiakasyrityksen on vuosi mennyt, mitä on parhaillaan
meneillään ja minkälaisin miettein he suuntaavat tulevaan vuoteen. Kaikesta tästä kuulemisesta ja kuuntelemisesta muodostuu pohja sille, mitä me yh-dessä
seuraavana vuonna tavoittelemme. Kaukana ovat ajat ”kaikille kaikkea hyvää”. Yhä enemmän panostetaan oikeiden palveluiden tuottami-seen
ja tarjoamiseen oikealle henkilöstöryhmälle tai yksilölle.
Minun työsyksyyni kuuluu tänä vuonna mm. työn jatkuvaan kehittämiseen liittyvän itsearvioinnin tekemistä. Kehitämme työyhteisön ja työntekijöiden
osaamista ja varmistamistamme laadukkaan työterveyshuoltopalvelun tarjoamiseksi ja moniammatillista tiimityötä johtoryhmän jäsenten kanssa. Yh-dessä
olemme yksinkertaisesti enemmän.
Rakas kesämökki on siivottu. Keittiön kaapit on tyhjennetty ruokatarvikkeista. ”Hiirenloukut” on viritetty lattioille kera pienten juustopalojen. Saunamö-kistä
on tyhjennetty vedet. Mökit on siivottu kuluneen kesän pölyistä. Laudeliinat ja muut tekstiilit sekä pesuaineet on tuotu kotivarastoon talvehtimaan.
Vene moottoreineen ja kanootti airoineen on nostettu kuivalle maalle. Nurmikko on ajettu viimeistä kertaa ennen lumen tuloa. Haravointi suoritettu
sopivan ylimalkaisesti, jotta pieneliöille on tekemistä talven aikana. Mielessä on haikeus ja toive tulevasta: tule pian taas kevät aurinkoineen, jäiden
lähtöineen, odotan, jo nyt… Odottavan aika on pitkä. Talvesta voisi kuitenkin tulla jos ei pitkä, niin ainakin runsasluminen, kiitos!
Tämä vuoden viimeinen lehti tarjoilee teille lukijoille mielestäni kivan kattauksen työterveyshoitajan työstä meillä Suomessa. Tällä kertaa lehti tuo ter-veiset
myös rakkaasta naapurimaasta Ruotsista. Keitä sinäkin suosikkiteetäsi, sytytä muutama kynttilä, istu alas omalle lempisohvallesi, kiedo mukava
viltti ympärillesi, hengitä syvään ja rauhoitu hetkeksi oman ammattilehtesi pariin. Ammenna artikkeleista omaan (työ)elämääsi se, mitä tällä hetkellä
tarvitset. Keskustele mieltä askarruttavista asioista kollegoiden kanssa töissä tai lähde mukaan oman paikallisosastosi tilaisuuksiin. Ja jos rohkenet, niin
laita toimitukselle palautetta: kannusta, kehu, kiitä tai kritisoi. Vaikka oma esimieheni on joskus tokaissutkin minulle, että ”no news is good news” ei se
ihan aina pidä paikkaansa! Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista palautetta.
Alla kuvasarjaa minun loppukesästäni ja syksystäni
Päätoimittaja Terhi Vesiluoma
Työterveyshoitaja 4/17 3