Suomessa kuolee joka vuosi yli 50 000 henkilöä. Heistä työikäi-siä
on yli 9000. Kuolinsyytilastojen mukaan työikäisiä kuolee eni-ten
kasvaimiin ja erilaisiin verenkiertoelinten sairauksiin. Työikäise-nä
aviopuolisonsa menettää noin 4500 henkilöä. Avoliiton kaut-ta
leskeytyneitä ei tilastoida. Vuosittain kuolee noin 500 alaikäistä lasta,
joista reilu kolmannes on kohtukuolemia. Itsemurhaa yrittäneitä arvioidaan
olevan vuosittain 10 000-20 000, heistä noin 800 menehtyy. Henkirikok-sen
uhrina vuosittain kuolee reilut 100 henkilöä.
Perheenjäsenen kuolema on aina kriisitilanne. Sen vaikutus on koko-naisvaltainen,
voimakas ja pitkäkestoinen. Suru näyttäytyy kaikilla elämän
osa-alueilla. Läheisen kuolema ja suru vaikuttavat esimerkiksi tunteisiin, käyt-täytymiseen,
toimintakykyyn, kehon toimintaan, ajatteluun ja sosiaalisiin suh-teisiin.
Oma tai läheisen suru on usein läsnä myös työelämässä. Työyhtei-söissä
on jäseniä, jotka surevat kuolleita läheisiään: vanhempiaan, puo-lisoitaan,
lapsiaan, sukulaisiaan ja ystäviään. Työyhteisöjä voi koskettaa
myös oman työkaverin kuolema.
TYÖTERVEYS SUREVAN TUKENA
Työelämässä olevat surevat ohjautuvat työterveyden piiriin pian läheisen
kuoleman jälkeen, hakiessaan sairaslomaa. Alkuvaiheen kohtaamisissa ko-rostuu
surevan kohtaamiseen ja tukemiseen tarvittava osaaminen; empaat-tinen
kuuntelu, rohkeus läsnäoloon ja tunteiden vastaanottamiseen. Tarvi-taan
aikaa, tilaa ja rohkeutta kysyä tapahtuneesta.
Surun pitkäkestoisuuden vuoksi tuen oikea-aikaisuus sekä jatkuvuuden
turvaaminen ovat ensisijaista. Tukea tarvitaan, kun mietitään työhön paluu-ta,
sen ajankohtaa ja työssä mahdollisesti tarvittavaa tukea. Keskusteluis-sa
voidaan kartoittaa, mitä tukea työntekijä ja hänen perheensä ovat saa-neet
sekä miettiä yksilöllisesti, mitä vielä olisi tarjolla. Työkyvystä, voinnista
ja jaksamisesta tulee kysyä pitkänkin ajan kuluttua.
Henkisen tuen lisäksi työtä tai työaikaa voi olla tarve järjestää uudella
tavalla. Työhön paluuta ja työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla työ-hön
liittyvillä järjestelyillä, kuten osasairauspäivärahalla, joustavalla työajal-la,
väliaikaisesti kevennetyllä työllä, työtehtävien vaihdolla, etätyömahdolli-suudella
tai työajan lyhennyksellä. Työterveyden asiantuntemus työn luon-teesta
ja vaativuudesta on tärkeä tuki surevalle, kun hän miettii neuvottelu-ja
esimiehen kanssa työhön palatessa.
Sureville on hyvä tarjota tietoa myös surujärjestöjen vertaistuesta. Am-matillinen
tuki yhdistettynä vertaistukeen koetaan useimmiten voimauttava-na.
Useilla järjestöillä on avoimia vertaistukiryhmiä ja tukihenkilöitä, jotka
ovat suoraan yhteydessä surevaan.
ESIMIESTUKI KOROSTUU
Usein tieto työntekijää kohdanneesta surusta tulee työyhteisöön yllättäen.
Tämän vuoksi työpaikan kriisisuunnitelmiin olisikin hyvä sisällyttää konkreet-tiset
ohjeet niihin tilanteisiin, kun työyhteisön jäsentä kohtaa perheenjäsenen
kuolema. Suunnitelmassa voidaan sopia siitä, miten työntekijää muistetaan,
kuka ottaa häneen yhteyttä ja miten työhön paluuta suunnitellaan. Suunni-telmaan
on hyvä myös kirjata, mitä mahdollisuuksia on tukea surevaa työ-hön
liittyvillä järjestelyillä ja muilla tukipalveluilla (esim. työterveyden palve-lut).
Esimiesroolissa olevien on syytä tiedostaa korostunut tuen tarve ja ajan
varaaminen työntekijän kanssa käytäville keskusteluille.
Myös työkaverin kuolema pysäyttää ajan ja työnkin ainakin hetkellises-ti.
Lähiesimiehen järjestämä tuki ja tapa käsitellä asiaa ovat avainasemassa
näissä tilanteissa. Asioiden pohdinta etukäteen ja kirjaaminen kriisisuunnitel-maan
auttaa esimiestä toimimaan ja hakemaan tukea työyhteisölle heti kuo-lemantapauksen
jälkeen. Tässä työterveys voi olla esimiehelle tärkeä tuki.
Sekä suhtautumis- ja toimintatavoissa että työhön liittyvissä järjestelyis-sä
olennaisinta on surevan omien toiveiden kysyminen ja niiden kunnioit-taminen.
Asiallinen, normaali ja inhimillinen kohtaaminen sekä muuttuneen
elämäntilanteen huomioiminen ovat tärkeitä.
MONIMUOTOISET PERHEET VERKOSTO –
VERTAISTUKEA, VAIKUTTAMISTYÖTÄ JA OIKEAA TIETOA
PERHEIDEN KANSSA TOIMIVILLE AMMATTILAISILLE
SEKÄ TYÖELÄMÄN ERILAISIIN TARPEISIIN
Monimuotoiset perheet -verkoston kymmenen jäsenjärjestöä * ovat
vertaistukijärjestöjä, joiden pääasiallinen tehtävä on tarjota tukea ja
apua erilaisissa perhetilanteissa oleville perheille ja pareille. Verkos-ton
yhteinen vaikuttamistyönhanke ”Kaikkien perheiden Suomi” tuot-taa
tietoa perheiden erilaisista elämäntilanteista, palvelutarpeista las-ten,
nuorten ja perheiden palveluissa sekä monimuotoisten perheiden
työelämään liittyvistä haasteista ja tarpeista. Hankkeen tehtäviin kuu-luu
ammattilaisten kouluttaminen, poliittinen vaikuttaminen, lausunto-tahona
sekä asiantuntijatehtävissä olo erilaisissa poliittisissa työryh-missä.
Hankkeen rahoittajana toimii STEA. Sen tuottama materiaali
ja koulutus ovat maksuttomia. Valmiit materiaalit löytyvät osoitteesta
www.monimuotoisetperheet.fi
* HANKKEEN JÄSENJÄRJESTÖT
Adoptioperheet ry
Familia ry (toimintaa kahden kulttuurin perheille)
Käpy Lapsikuolemaperheet ry
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Perhehoitoliitto ry (sijaisperheiden ja niissä elävien lasten etujärjestö)
Sateenkaariperheet ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen uusperheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Sanna Rantanen
Vs. toiminnanjohtaja
Käpy- Lapsikuolemaperheet ry
Sirpa Mynttinen
Toiminnanjohtaja
Suomen nuoret lesket ry
Jenni Kerppola
Suunnittelija
Monimuotoiset perheet verkosto
Työterveyshoitaja 4/17 13
/www.monimuotoisetperheet.fi