Eino Grön
Vapaaehtoisuus
kansalaisvelvollisuutena
Yli 25 vuotta Yhdysvalloissa asuneelle Merit Kuusniemelle osallistuminen
vapaaehtoistoimintaan on luonnollinen osa amerikkalaista arki- ja
businesselämää. Kokemusten pohjalta hän on Suomeen palattuaan
kehittänyt alustan, joka mahdollistaa järjestöjen lahjoitustarpeiden
ja yritysten tukihalukkuuden kohtaamisen.
Kaiken kaikkiaan hyvään
kansalaiskäyttäytymiseen
USA:ssa kuuluu, että omalla
tavallasi osallistut hyväntekeväisyystyöhön
joko
tukemalla rahallisesti tai vapaaehtoistyöpanoksella,
sanoo Merit Kuusniemi.
– Hyväntekeväisyys ja vapaaehtoistoiminta
nähdään kokemukseni mukaan
lähes kansalaisvelvollisuudeksi, samankaltaiseksi
kuin Suomessa verojen maksu
tai äänestäminen.
Kuusniemi muutti vuonna 2014 takaisin
Suomeen ja toimii edelleen aktiivisesti
monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä.
Merit Kuusniemi jakaa
omakohtaisia vapaaehtoiskokemuksiaan
SAM Magazinen lukijoille peilaten niitä
erityisesti 10 yrittäjävuoteensa Bostonin
pohjoispuolella.
Puuhanaisena monessa
Kahden lapseni ollessa pieniä olin puuhanaisena
ja kassanhoitajana paikallisessa
Suomi-Seurassa paikkakunnalla
Yhdysvaltojen itärannikolla, jossa oli
monia suomalaisia perheitä puunjalostusteollisuuteen
liittyvien firmojen
maahantuottamina.
Myöhemmin vähittäiskaupan yrittäjänä
pienessä ja melko tiiviissä yhteisössä
näin hyvänä PR-keinona, jopa lähes
velvollisuutenani, toimia paikallisessa
yhteisössä tapahtumien puuhanaisena.
Sponsoroin hyväntekeväisyysjärjestöjen
gaaloja, golf-turnauksia ja varainkeruukampanjoita,
joiden ansiosta minut
pyydettiin myös mukaan järjestöjen varainkeruukomiteoihin
sekä hallituksiin.
Toimintani huomattiin muutenkin
ja pääsin lehtiartikkeleihin. Joidenkin
vuosien kuluttua minut palkittiin Massachusettsin
edustajainhuoneen tunnustuspalkinnolla,
paikallisen Rotary-yh-
• Merrimack Valley Habitat for Humanity
– olin mukana varainkeruukomiteassa
muutamana vuonna.
Lisäksi tein vuosittain lahjoituksia
lukemattomille järjestöille joko omista
tai yrityksen varoista.
Nyt jälkeenpäin arvioin yrittäjävuosieni
hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemisen
motiiveja ja hyötyjä suurin piirtein
seuraavasti:
• Yrityksen goodwillin kasvattaminen
30%
• Liiketoiminnan kasvattaminen
30%
• Yrityksen näkyvyys 20%
• Altruistinen osallistuminen yhteiseen
hyvään 10%
• Toimintaympäristöni parantaminen
5%
• Henkilökohtainen verkostoitumiseni
5%
TEKSTI: MERIT KUUSNIEMI
distyksen Citizens Who Care-palkinnolla
sekä paikallisen YMCA:n Women of the
Year-palkinnolla. Samalla yritykseni sai
näkyvyyttä, josta oli hyötyä myös liiketoiminnalleni,
sitä ei käy kieltäminen.
Kymmenen yrittäjävuoteni aikana
olin mukana tukemassa toiminnallani
tai järjestämässä tapahtumia muun
muassa seuraavien yhteisöjen kautta:
• Andover Business Community Association
– paikallinen yrittäjien
yhteisjärjestö, joka lobbasi kaupungin
suuntaan ja järjesti yhteisiä
tapahtumia. Olin aktiivinen
kokouksissa ja vuosia varapuheenjohtajana.
• Breakfast with Santa – koordinoin
ja järjestin markkinoinnin lasten
aamiaistapahtumalle, jolla lukion
tyttöjen jääkiekkojoukkue keräsi
varoja.
• Boutique Blowout – olin primusmoottorina
monena vuonna
järjestämässä yhteisen alennusmyyntitapahtuman
muitten
putiikinomistajien kanssa.
• Holiday Happenings – olin joulunavaustapahtuman
järjestäjänä
muitten vapaaehtoisten kanssa.
• Andover Chamber Music Series –
konserttisarja, jossa olin hallituksen
puheenjohtajana.
• Andover Cultural Council – olin
mukana komiteassa, joka jakoi
osavaltion puolesta paikallisia
kulttuuriapurahoja hakemusten
perusteella.
• Esperanza Cooks – Recipes for Life
- järjestin paikalliselle tyttökoululle
ruoanlaittokurssin.
• Esperanza Academy – otin koulun
tyttöjä tutustumaan työpaikkaani
kerran vuodessa ja sparrasin heitä
yksityislukioihin hakemisessa.
Hyväntekeväisyys ja
vapaaehtoistoiminta
nähdään lähes kansalaisvelvollisuudeksi,
samankaltaiseksi kuin
Suomessa verojen
maksu tai äänestäminen.
8 | SAM MAGAZINE 1/19