Merit Kuusniemi: Yritykset kannustavat
työntekijöitään vapaaehtoisuuteen
HYVÄNTEKEVÄISYYSTOIMIALA edustaa Yhdysvalloissa kaiken kaikkiaan
noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä johtuu
lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta sekä siitä, että kolmas
sektori on korvaamaton sosiaaliturvan tuottaja esimerkiksi huono
osaisten ja sairaiden elämän inhimillistämisessä sekä eriarvoistumisen
torjumisessa.
Vuonna 2017 amerikkalaiset yritykset tukivat rekisteröityjä hyväntekeväisyysjärjestöjä
noin 20 miljardilla ja yksityiset 286 miljardilla1.
Lahjoituksiin kuuluvat käteinen, ei-materiaalinen lahjoittaminen
sekä yritysten säätiöiden myöntämät apurahat.
Dollarimäärään lasketaan mukaan myös lahjoitukset hyväntekeväisyysjärjestöjen
tapaan toimiville tahoille, kuten voittoa tuottamattomille
yliopistoille, sairaaloille, uskonnollisille järjestöille ja
kirkoille. Uskonnolliset yhteisöt saavat USA:ssa 31 prosenttia lahjoituksista.
Yritykset lähettävät myös työntekijöitään vapaaehtoistyöhön
työajalla eli yritysten kustannuksella sekä sallivat johdon ja toimihenkilöiden
käyttävän työaikaansa hallitus- ja neuvonantajatyöhön
järjestöissä. Tämän kustannusta taikka hyötyä järjestöille on
vaikea laskea tai edes arvioida.
On huomattava kuitenkin, että hyväntekeväisyysjärjestöjen
yksityisiltä ihmisiltä saama tuki on noin 70 prosenttia niiden toiminnan
kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2017 noin 30 prosenttia aikuisista
amerikkalaisista oli vapaaehtoisena eli 77,4 miljoona amerikkalaista
teki yhteensä 6,9 miljardia tuntia2 vapaaehtoistyötä.
Tämä on keskimäärin 90 tuntia, joka on lähes kolmea työviikkoa
vastaava panos. Ilman yksityisten ihmisten panosta kolmas sektori
ei toimisi siis USA:ssa.
Koska USA:ssa rekisteröidyille hyväntekeväisyysjärjestöille
tehtävät lahjoitukset ovat yrityksille ja yksityisille tietyin enimmäiskatoin
verotuksessa vähennyskelpoisia, käytetään lahjoituksia
verosuunnitteluun jopa siinä määrin, että New York Timesin
loppuvuoden The Problem With Charitable Giving -otsikoidussa
mielipidekirjoituksessa3 arvosteltiin ja vaadittiin järjestelmää muutettavaksi.
Kirjoittajien mukaan liittovaltiolta ja osavaltioilta jää miljardeittain
verotuloja saamatta ja jakamatta yhteisiin tarkoituksiin.
Sen sijaan varsinkin yritykset ja superrikkaat voivat tukea halumaansa
toimintaa hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta eli käytännössä
kanavoida varoja ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen
haluamaansa suuntaan. Kirjoittajat perustelivat, että nämä varat
kuuluisivat oikeastaan verovaroihin, jaettavaksi yhdessä päätettäviin
tarkoituksiin. Samat superrikkaat lahjoittavat myös pörssiosakkeita,
jolloin he saavat tietyin rajoituksin verovähennyksen ja
välttyvät myös arvonnousun verotukselta sen sijaan, että olisivat
myyneet osakkeet ensin ja sitten lahjoittaneet varoja.
Lähteet:
1 Giving USA Foundation Giving USA 2018 Annual report
2 https://www.nationalservice.gov/serve/via/research
3The Problem With Charitable Giving, Aaron E. Carroll and Peter B. Bach.
New York Times Nov. 27, 2018
Vapaaehtoistyö Eniten aikaa annetaan:
33 %
uskonnolliset
yhteisöt
25 %
opetus- ja
nuorisotyö
14 %
sosiaaliset ja
yhteisölliset
järjestöt
10 | SAM MAGAZINE 1/19
/research
