Digitoidut arkistot avainasemassa
Nykyajan tietoverkko ja digitoidut arkistot
Suomessa ja etenkin Pohjois-Amerikassa
ovat helpottaneet henkilöiden
jäljittämistä. Kymmeniä kadonneita ja
kirkonkirjoissa kuolleiksi julistettuja
henkilöitä ja perheitä on herännyt eloon,
kun heidän elämäntarinansa on voitu
rakentaa arkistojen avulla.
Amerikan oppilaitokset ja järjestöt
ovat vapaaehtoisvoimin digitoineet jopa
Ullavan ahtaajia Ashtabula Harborissa Ohiossa vuonna 1890.
vanhoja suomenkielisiä raittiusseurojen
ja seurakuntien kalentereita, kirjoja, lehtiä
ja muita julkaisuja. Niistä on löytynyt
paljon tietoja siirtolaisista ja uutta tietoa
ilmestyy koko ajan.
Kirjeet, kortit ja valokuvat ovat olleet
tärkeitä. Kirjeiden avulla saatiin vastauksia
lukijoiden esittämiin toiveisiin:
miksi ihmiset lähtivät, miten he matkustivat,
mitä töitä he tekivät, miten he
elivät ja ajattelivat, miten elämä kehittyi
Maija Liisa ja Juho Lantta Michiganissa
1890-luvulla.
Ullavan piikatyttöjä vapaalla Ashtabulassa
Ohiossa vuonna 1915.
ja ketkä palasivat ja ketkä jäivät. Sukutietojen
ohella on voitu rakentaa jokaisen
lähtijän elämäntarina ja henkilökuva.
Lähtijät-kirjaan on liitetty myös valokuva
mahdollisimman monesta matkaajasta
ja kirjaan saatiinkin 540 valokuvaa.
Kirjeiden ja korttien nimet ja
osoitteet ovat auttaneet Amerikkaan jääneiden
neitojen tunnistamisessa; kotitaloon
lähetetty kirje tai kortti kertoi
asuinpaikan ja uuden nimen, jolla elä-
SAM MAGAZINE 1/19 | 37