Suomen kansaa elähdyttää vilpitön pyrkimys elää
rauhassa ja ystävällisissä suhteissa suureen
1946
Ensimmäiset Amerikan päivät vietetään
Hämeenlinnassa. 18 paikallisyhdistystä,
jäsenmäärä 9 430.
Suomi-Finland USA -lehti alkaa
ilmestyä.
1946
America Centerin kirjasto (nykyinen
American Resource
Center) perustetaan Helsingin
Kaivokadulle.
amerikkalaisen tasavallan kanssa.
1949
Yhdysvaltain kongressi hyväksyy päätöslauselman,
jossa määrätään, että
Suomen vastaiset maksusuoritukset
ensimmäisen maailmansodan velasta
osoitetaan näiden kahden maan väliseen
opiskelijavaihto-ohjelmaan.
1950
Stipenditoimikunta saa tehtäväkseen välittää
ja hoitaa Yhdysvaltain julkisen lain 265/81:st
Congressin perusteella annettavat ns. Asla-stipendit
yliopisto-opiskelua varten Yhdysvalloissa.
Saman vuoden lopulla stipenditoimikunta
saa hoitoonsa opettajille ja eri alojen harjoittelijoille
annettavat Asla-stipendit.
1949-52
Sotakorvausten maksun aikana Yhdysvallat
myöntää Suomelle useita
vienti- ja tuontipankin lainoja, yhteensä
yli 120 miljoonan dollarin arvosta.
lehdissä. Se oli etusivun uutinen Dagens
Nyheterissä, ja muutkin kansainväliset
lehdet kirjoittivat tapauksesta pitäen sitä
merkittävänä ulkopoliittisena kannanottona.
Sitähän se tietysti olikin. Ulkoministeri
Ramsay ilmaisi tyytyväisyytensä
samalla toivoen, ettei toiminta kuitenkaan
olisi aktiivista, jottei Saksaa ärsytettäisi
enempää. Mannerheim ilmoitti
olevansa samalla kannalla. Saksassa
asianhoitajamme kutsuttiin kahdesti
tiukkaan puhutteluun yhdistyksen perustamisen
johdosta.
Presidentti Risto Ryti solmi 26.6.1944
Ribbentrop–sopimuksen, joka takasi
Saksan aseavun Suomelle. USA katkaisi
kokonaan diplomaattisuhteet Suomeen.
Ryti erosi 1.8. presidentin tehtävistä, uuden
presidentin Mannerheimin johdolla
Ribbentrop- sopimuksesta irtisanouduttiin
24.8. Välirauha Neuvostoliiton kanssa
solmittiin 4.9.1944 ja aseleposopimus
19.9.1944.
Vuoden 1944 toimintakertomuksesta:
”Toimintavuoden aikana tapahtunut
Suomen ja Yhdysvaltojen välisten virallisten
suhteiden lopullinen katkeaminen ns. Ribbentrop
–sopimuksen seurauksena rajoitti
yhä yhdistyksen toimintaa mutta samaan
aikaan kuitenkin yhdistyksen jäsenmäärä
jatkuvasti kasvoi. Painostus, jota tänä aikana
harjoitettiin yhdistystä kohtaan, kohdistui
mm. henkilökohtaisesti yhdistyksen
toimihenkilöihin. Aselevon ja välirauhan
solmiminen oli omiaan nopeassa tahdissa
muuttamaan olosuhteet maassa monessakin
suhteessa. Välirauhan solmimista ei
seurannut diplomaattisten suhteitten palauttaminen
ennalleen Suomen ja Yhdysvaltojen
välillä, kertomusvuoden loppuun
mennessä. Kuitenkin Suomalais-Amerikkalaisen
yhdistyksen kohdalla rauhanomaisiin
oloihin palauttaminen ilmeni heti kasvavana
toimeliaisuutena.”
Lähde: SAYL 1943-2003,
Pulavuosista Internet-kauteen /
Minna Lehtipuu
1949
Yhdistyksen monivuotisen keskushallituksen
jäsenelle, prof. Alvar Aallolle
myönnetään kunniajäsenyys. Aallon
toiminta on suuresti edistänyt maamme
ja Yhdysvaltain kulttuurisuhteita.
SAM MAGAZINE 3/18 | 11