kuntoa vastaava osatekijä. Kestävyyteen
vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön
kunto, lihasten aineenvaihdunta ja hermoston
toiminta. Kestävyysharjoittelu parantaa hengi-tys-
ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä lihasten
aerobista aineenvaihduntaa. Hyviä lajeja
60 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
kestävyyskunnon kehittämiseen ja ylläpitämi-seen
ovat mm kävely, sauvakävely, pyöräily,
hiihto, uinti.
TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN KUNTO
Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon osa-alueet ovat
lihasvoima, lihaskestävyys ja liikkuvuus. Niillä
on yhteyksiä mm. selän ja niska-hartiaseudun
terveyteen. Jotta pärjätään arkiaskareissa, on
jaloissa ja käsissä oltava riittävästi voimaa sekä
kestävyyttä.
Hyviä lajeja lihasvoiman ja lihaskestävyyden
harjoittamiseksi ovat kuntosaliharjoittelu,
jumpat, voimistelu, pilates ja kuntopiirit.
Liikkuvuutta saat lisää esim. venyttelemällä
liikunnan ohessa tai joogassa.
LIIKEHALLINTA ELI MOTORINEN KUNTO
Motorinen kunto on kehon asentojen ja liikkei-den
hallintaa. Kehon tasapaino, joka on motori-sen
kunnon osa-alue, on keskeinen ominaisuus
terveyden kannalta. Käsiliikkeiden nopeus ja
näppäryys ovat tärkeitä jokapäiväisissä askareis-sa
selviytymiseen erityisesti iän karttuessa.
Motorista kuntoa pääset harjoittamaan mm.
palloilulajeissa, jumpissa ja tanssissa.
KEHONKOOSTUMUS
Kehonkoostumuksen tärkeimmät liikuntaan ja
terveyteen yhdistyvät osa-alueet ovat kehon
rasvapitoisuus ja rasvan jakautuminen kehossa.
Vyötärölle ja vatsan sisäosiin kertyvä rasva on
terveyden kannalta haitallisin, mutta siihen
voidaan vaikuttaa liikunnalla.
Kehon koostumusta voi arvioida mm rasva-prosenttimittauksella,
painoindeksillä (BMI),
vyötärönympäryksen mittauksella ja peiliin
katsomalla. Vyötärön ympärysmitan olisi hyvä
olla naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 90 cm.
Ulkonäkö ei ole mitään ilman suorituskykyä,
eikä suorituskyky ole mitään, jos myös mieli ei
ole suorituskykyinen. Koko paketin tulee olla
kasassa, jos haluaa olla kokonaisvaltaisesti
hyvässä kunnossa. •