G Turun merenkulkuopiston pitkäaikaiset opettajat.
* * *
G Åbo Navigationsinstituts långvariga lärare – Holmberg, Strandberg, Forman och Forslin.
18 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
A
MINISTERI EERO RANTALAN NÄKEMYKSET
ULOSLIPUTUKSESTA MUKAVUUSLIPPUVALTIOIHIN
Mittavassa haastattelussa ministeri Eero Rantala kertoo
mielipiteensä ulosliputuksesta. Hänen mielestään suoma-laisen
tonniston siirtämistä mukavuuslippujen alle piti
välttää. Suomen Pankilla oli tässä merkittävä asema.
Samana syksynä perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä
oli selvittää suomalaisten alusten ulosliputusta ulkomais-ten
lippujen alle. Tähän oli päädytty siksi, että FÅA
suunnitteli muutaman aluksen rekisteröintiä Egyptin lipun
alle. Laivanpäällystöliittoa edusti työryhmässä Sven-Erik
Nylund. Työryhmässä sovittiin, ettei yhtäkään alusta
ulosliputettaisi niin pitkään kuin työryhmä oli olemassa –
toisin sanoen 30.4.1977 asti. (Suomen Merenkulku, nro
10/1976)
SULKAVAN TILAT HANKITAAN
Suomen Merenkulun ensimmäisellä sivulla on kartta
Saimaan rannalla sijaitsevasta vapaa-ajanalueesta
Sulkavan kunnassa. Myöhemmin aluetta alettiin kutsua
Jaatilaksi. Alun alkujaan Jaatilan oli tarkoitus taata
jäsenten lakkopalkat ja -avustukset työriitojen aikana.
Liitto sai yhden miljoonan markan lainan Merimieseläke-kassalta
ja 10 000 englannin puntaa ITF:n kansainväliseltä
hyvinvointirahastolta. Varat kerättiin työehtosopimuksen
laatimisen yhteydessä, kun mukavuuslippulaivojen käyttö
yritettiin estää. ITF:n rahoilla tontille rakennettiin mökki.
(Suomen Merenkulku, nro 11/1976) Vapaa-ajanalue on
edelleen liiton jäsenten käytössä. Aluetta on kehitetty
vuosien varrella. Alueella on nykyisin kolme mökkiä, jotka
remontoitiin tänä vuonna.
NELJÄ PERÄMIESTÄ GTS FINNJETILLÄ
Laivanpäällystöliitto lähetti kokeiluluontoisesti kuusi
perämiestä uudelle huippunopealle (yli 30 solmua) aluksel-le
GTS Finnjetille. Kaksi perämiehistä oli vahdissa.
Kokeilu jatkui, ja sen seurauksena alukselle lähetettiin
neljä perämiestä. Yliperämies oli vahtivapaa. Finnjet oli
ensimmäinen alus, jolla tehtiin perusteellinen työaikasel-vitys
perämiesten osalta. (Suomen Merenkulku, nro 2/78)
LIITON ENSIMMÄINEN LUOTTAMUSMIESKURSSI
Työehtosopimusten ja SAK:hon liittymisen seurauksena
luottamusmiehiä koskevat sopimukset tulivat ajankohtai-siksi.
Jo vuonna 1972 oli sovittu erilaisista sopimusaloista.
Ulkomaanliikenteen lakkouhan takia luottamusmiessopi-muksia
tehtiin myös ulkomaanliikenteessä. Talvella 1980
järjestettiin liiton ensimmäinen luottamusmieskurssi
SAK:n Kiljavan opistolla. Kurssin 13 osallistujaa olivat sitä
mieltä, että vastaavia kursseja pitäisi järjestää myös
jatkossa. (Suomen Merenkulku, nro 5/1980)
MARKUS SINISALO SIIRTYY LIITON JOHTOON
Rislakin jälkeen liittohallitus valitsi toiminnanjohtajaksi
Markus Sinisalon. Sinisalo oli aiemmin ollut rehtorina
Rauman merenkulkuoppilaitoksessa. Sinisalo aloitti työt
1. marraskuuta 1978. (Suomen Merenkulku, nro 12/1978)
Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist välitti
valtiovallan terveiset Laivanpäällystöliitolle liiton