Lehden pääkirjoituksessa moitittiin valtiovaltaa siitä, että
laivanpäällystön edustajia ei otettu mukaan SOLAS-yleis-sopimuksen
(International Convention for The Safety of
Life at Sea) tarkistamiseen. Juuri päälliköt olivat kuiten-kin
yleisesti vastuussa alusten turvallisuudesta. (Suomen
Merenkulku, nro 3/1948) Laivanpäällystöliitto maksoi
myös kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden ammattiliiton
(ITF) liittymismaksun ja osallistui ITF:n kokoukseen
Helsingissä vuonna 1962. (Suomen Merenkulku, nro 1962)
NIILO VÄLLÄRI
Kotimaassa liitto oli ajautunut riitoihin Merimies-Unionin
tuolloisen puheenjohtajan Niilo Vällärin kanssa. Välläri
yritti värvätä perämiehiä Unioniin, mitä Laivanpäällystö-liitto
tietenkin vastusti. Nimimerkki Styrm lähetti lehteen
pitkän mielipidekirjoituksen, jossa hän kritisoi Vällärin
toimintaa. Kritiikkiä sai muun muassa se, että Vällärin
mielestä ainoastaan Merimies-Unionin jäsenet tiesivät,
miten merellä eletään, ja että Välläri väitti puhuvansa
kaikkien merimiesten puolesta. Kirjoituksen lopussa
nimimerkki toteaa, että perämiehet olivat tottuneet
olemaan merellä vapaita eivätkä he olleet kiinnostuneita
sitoutumaan jonkun politisoituneen diktaattorin alaisuu-teen.
(Suomen Merenkulku, nro 9/1948)
Vaikka Laivanpäällystöliitto ei aina ollut samaa mieltä
Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Vällärin kanssa,
Välläriä kuitenkin muistettiin hänen 60-vuotispäivänään.
Lehdessä muun muassa kirjoitetaan, että Välläri oli
kasvattanut suosiotaan päällystön keskuudessa siksi, että
hän korosti raittiuden ja sosiaalihuollon merkitystä
merimiehen ammatin valinneille. (Suomen Merenkulku,
nro 8/1957)
12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
JÄÄMURTAJAT SAAVAT TUTKALAITTEET
Tekninen kehitys jatkui merenkulun alalla. Kun M/S
Aurora palasi sodan jälkeen Yhdysvalloista, se oli Suomen
ensimmäinen tutkalla varustettu alus. Jäänmurtaja
Tarmolle oli lainattu tutka talvella 1949. Tarmolta saatujen
hyvien kokemusten perusteella Eduskunta päätti antaa
rahaa jäämurtaja Tarmolle ja Sammolle hankittavia tutkia
varten. Vielä 1960-luvun alussa monet suomalaiset
kauppa-alukset seilasivat ilman tutkaa. (Suomen Meren-kulku,
nro 9/1949)
LIITTO MUUTTAA HELSINKIIN
Yngve Fyhrqvist otti hoitaakseen toiminnanjohtajan
tehtävät Granitin jälkeen. Vuonna 1949 liitto muutti
Turusta Helsinkiin ollakseen lähempänä maan päättäjiä
SUOMEN KAUPPALAIVASTOA UUDISTETAAN
Pääkirjoituksessa pohdiskeltiin, miten suomalaiset telakat
onnistuisivat rakentamaan uusia aluksia, kun viimeiset
sotakorvausalukset oli saatu valmiiksi Neuvostoliiton
tiliin. Sotakorvausten suorittamisen takia myös maan
telakkateollisuus oli kasvanut, mutta kasvu ei ollut vielä
näkynyt oman kauppalaivaston jälleenrakennuksessa.
Lehden mukaan kauppalaivastossa oli 47 alusta, joiden
tilavuus oli yli 5 000 brt. Alusten keskimääräinen ikä oli 38
vuotta. Pienempien, 2 500–5 000 brt:n alusten keskimää-räinen
ikä oli vain vuoden vähemmän. Nuorimpia olivat
pientonniston alukset, joiden keskimääräinen ikä oli 14
vuotta. Näistä suuri osa oli rannikkoliikenteessä käytetty-
A
G Vuoden 1980 lakon johdosta jääneet laivat Maarianhaminassa.
* * *
G Strejkbundna fartyg i Mariehamn under strejken 1980.
E Ensimmäinen ruotsinkielinen luottamuskurssi.
* * *
E Den första svenska förtroendemannakursen.