75-
vuotisjuhlissa, jotka järjestettiin Kalastajator-palla.
(Suomen Merenkulku, nro 11–12/1980)
Markus Sinisalo johti liittoa lähes 20 vuoden
ajan. Jäähyväispuheensa Sinisalo piti vuosikoko-uksessa
1997, mutta jäi eläkkeelle vasta seuraa-vana
keväänä. Sinisalon jälkeen toiminnanjohta-jana
oli Bo Gyllenberg ja
varatoiminnanjohtajana puolestaan Antti
Palola. (Suomen Merenkulku, nro 12/1997) Vuon-na
1989 liitto liittyi keskusjärjestö STTK:hon.
Palola jatkoi uraansa ammattiyhdistysliikkeen
parissa. Ensin hän toimi Pardian puheenjohtaja-na
vuonna 2005 ja sitten keskusorganisaatio
STTK:n puheenjohtajana.
SEKAMIEHISTÖT HYVÄKSYTÄÄN VUONNA 2009
Neuvottelut suomalaisten alusten sekamiehis-töistä
ja tonnistoverosta käynnistettiin. Varapu-heenjohtaja
Teemu Alstela pohdiskeli sekamie-histöjä
pääartikkelissa ”Sekamiehistö – uhka vai
mahdollisuus” (Suomen Merenkulku, nro
12/2009). Suomen Merenkulun numerossa 2/2017
julkaistiin artikkeli Anne Ala-Pölläsen tohto-rinväitöskirjasta,
20 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
joka koski sekamiehistöjä
suomalaisilla rahtialuksilla. Ehkäpä tämä
kannustaa jatkossa englanninkielisten artikkelei-den
julkaisuun. (Suomen Merenkulku, nro
2/2017)
LEHTI 2000-LUVULLA
Sadan vuoden historiikissa on päästy nykyai-kaan.
Viimeisten 17 vuoden aikana on tapahtunut
paljon, mutta useimmat liiton jäsenistä muistavat
tapahtumat itsekin. Monet päätoimittajat ovat
jatkaneet aiemmalla linjalla. Petri Suominen oli
vasta totuttelemassa uusiin saappaisiinsa
päätoimittajana, kun hän poistui keskuudestam-me.
Hän on ainoa päätoimittaja, joka on meneh-tynyt
virkakautensa aikana. Häneltä odotettiin
suuria. Liiton talous on ollut kireällä kauppalai-vaston
pienentymisen ja jäsenmäärän
laskun
takia. Lehden linjana on kuitenkin edelleen
julkaista kiinnostavia artikkeleita historiasta ja
liiton toiminnasta. Uudenlaiset jutut työskente-lystä
aluksilla ja eri aloja edustavien jäsenten
haastattelut ovat yleistyneet. Valitettavasti nume-roiden
vuosittaista määrää on karsittu nykyiseen
neljään numeroon. Toisaalta jäsenistöön voidaan
nykyisin pitää yhteyttä muulla tavalla. Liiton
internetsivustolla on jatkuvasti saatavilla tietoa
liiton asioista ja tapahtumista. Voimme vain
arvuutella, julkaistaanko Suomen Merenkulkua
paperilehtenä vielä sadan vuoden päästä. Jos
lehti lopetetaan, tietoa menneistä tapahtumista
on vaikeampi etsiä. Emme tiedä, miten ja missä
tietoja säilytetään. Kaikki sisältö voidaan
tietenkin digitoida. Jonkun täytyy kuitenkin se
tehdä ja ilmoittaa, mistä alkuperäiset tekstit ovat
saatavilla. Jo nyt internetissä on tietoa Suomen
Merenkulku -lehdestä, esimerkiksi aiemmin
julkaistujen numeroiden sisällysluetteloita.
Nykyinen toiminnanjohtaja ja päätoimittaja
Johan Ramsland on suurten haasteiden edessä
niin lehden kuin liiton kannalta. Liitto yrittää nyt
jatkaa lehden julkaisua toimistovirkailijoiden ja
jäsenten avustuksella. Toivottavasti jäsenistöstä
löytyy innokkaita kirjoittajia aiempien sukupol-vien
tapaan. Meri on samanlainen vaikka tekniik-ka
muuttuu. Miehittämättömiä aluksia ei kulje
merellä vielä pitkään aikaan. Luovumme
lehdestä vasta sitten, kun merimiesten elämästä
ei ole enää mitään kerrottavaa. •
SVEN-ERIK NYLUND
H Miinan jälkiä
ss Indrassa.
* * *
H Minans spår
på ss Indra.