herätti tiettyä huolta: pelkona oli, että aluksia tulvisi A
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
selluloosalastissa olleiden suomalaisten alusten takavari-kointiin
Englannissa. Lehdessä mainitaan S/S Rhea ja S/S
Otava (Suomen Merenkulku, nro 4–5/1940) ja nelimasto-parkki
Olivebank, josta tuli ensimmäinen miinaan
purjehtinut alus Pohjanmerellä. Räjähdys tappoi kaksi
liiton jäsentä, päällikkö Carl Granithin ja yliperämies
Ragnar Vuoren (Suomen Merenkulku, nro 9/1939).
Jatkosota toi mukanaan uusia murheita suomalaisille
merimiehille. Lehdessä kommentoidaan Englannin
sodanjulistusta pahoittelevaan sävyyn ja kirjoitetaan:
”….tämä julistaa sodan omaa vapauttaan ja jopa
koko olemassaoloaan puolustavalle pienelle maalle, joka
haluaa vain tehdä rauhassa työtä ja kehittää itseään
suurelta itänaapurilta suojaavien rajojen turvin.”
Suomalaisia merimiehiä internoitiin Kansanyhteisön eri
satamiin ympäri maailmaa. Useimmat päätyivät Mansaa-relle.
Sotatilan takia Amerikka takavarikoi suomalaisia
aluksia amerikkalaisissa satamissa. Lehden mukaan
läntisellä pallonpuoliskolla oli 24 suomalaista alusta.
Näistä yksi oli rekisteröity Kuubaan ja yksitoista Pana-maan.
(Suomen Merenkulku, nro 11–12/1941) Jo tuolloin
nämä maat olivat niin sanottuja mukavuuslippuvaltioita.
Suomen Merenkulku -lehden helmikuun 1944 numeros-sa
sävy on jo optimistinen. Pääkirjoituksessa spekuloi-daan,
että maailmansota voisi päättyä jo saman vuoden
kuluessa. Liberty- ja Victory-luokan alusten valmistami-nen
markkinoille liikaa. Suomessa kuitenkin ajateltiin, että
alukset olivat tarpeisiimme liian suuria ja sitä paitsi liian
kalliita käyttää. Sodan jälkeen muutamat varustamot
ostivat Liberty-aluksia cross trade liikenteeseen, mutta
reittivarustamot eivät innostuneet hankkimaan aluksia.
VAPAUDEN KATKERA HINTA
Aseleposopimuksen mukaan Suomen täytyi luovuttaa
Neuvostoliitolle suuri osa kauppalaivastosta. Sotakorva-uksina
annettiin 28 lastialusta, neljä matkustaja-alusta,
kaksi tankkilaivaa, seitsemän hinaajaa, kaksi jäänmurta-jaa,
18 rannikkohinaajaa, 18 pientä matkustaja-alusta, 11
pientä lastialusta ja 14 proomua. Näiden yhteensä 105
aluksen arvo oli 13 957 400 kultadollaria. (Suomen
Merenkulku, nro 10/1945) Sotakorvaukset olivat niin kova
isku kauppalaivastolle, että monet liiton jäsenistä jäivät
työttömiksi. Monet lähtivät raivaamaan miinoja Suomen-lahdelle,
mikä myös oli rauhansopimuksen ehtona.
Laskelmien mukaan Suomenlahteen laskettiin sodan
aikana noin 60 000 miinaa. (Suomen Merenkulku, nro
4–5/1948).
KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA
Liiton toiminta kansainvälistyi sodan jälkeen. Liitto oli
osallistunut Pohjoismaiseen merenkulkukongressiin siitä
lähtien, kun kongressi perustettiin vuonna 1910, mutta
yleisesti kansainvälinen toiminta oli melko vähäistä.
H Liitto otti sodan jälkeen sodassa orvoksi jääneiden jäsenten lapsia kummilapseksi.
* * *
H Förbundet tog barn till medlemmar som omkom under kriget till fadderbarn.