FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 47
A
Kaikkia niitäkään ei toimikunnassa käsitellä, vaan työsuh-teen
päättämispäätös on perustuttava aluksella todettuun
syyhyn. Tällöin esimerkiksi työsopimuksen irtisanominen
pitkäaikaisen työkyvyttömyyden johdosta ei kuulu
toimikunnan asialliseen toimivaltaan.
Toinen tilanne on yksiselitteisempi. Jo epäily rikoksen
tapahtumisesta aluksella saa aikaan sen, että toimikun-nan
toimivaltakynnys ylittyy. Toimikunnassa on käsiteltä-vä
asia, jos työntekijän epäillään syyllistyneen rikokseen
työpaikalla. Lainsäätäjä tarkoittaa tällä aluksella tehtyjä
tai siihen, sen henkilökuntaan tai lastiin kohdistuneita
rikoksia tai esimerkiksi salakuljettamista.
Toimikunnan tärkein tehtävä on suorittaa tutkimus,
kun sille ilmoitetaan esimerkiksi, että työntekijä on
laiminlyönyt vakavalla tavalla työtehtäviään tai aiheutta-nut
häiriötä aluksella. Ilmoittaja on yleensä työntekijän
ylempi esimies eli päällystön jäsen. Matkustaja-aluksilla
on käytäntönä, että työntekijän esimies ilmoittaa päälli-kölle
laivapäiväkirjaan merkittäväksi työntekijälle
antamastaan kirjallisesta varoituksesta. Jos työntekijä
varoituksesta huolimatta toistamiseen rikkoo velvolli-suuksiaan
tai käyttäytyy paheksuttavasti, asia viedään
toimikunnan käsiteltäväksi. Tällöin on mahdollista, että
MTSL 8:2 mukainen irtisanomisperuste on täyttynyt.
Pienehköjä laiminlyöntejä ja järjestysrikkomuksia ei ole
tarkoitettu käsiteltäväksi toimikunnassa, vaan sen
asiallinen toimivalta alkaa vasta, kun työsopimuksen
irtisanomis- tai purkamiskynnys on todennäköisesti
ylittynyt ja asia on selvitettävä. Arvion teon tai laiminlyön-nin
vakavuudesta tekevät esimies ja päällikkö yhdessä.
Esimerkiksi toistuvaa esiintymistä työaikana alkoholin
vaikutuksen alaisena ei voida pitää vähäisenä rikkomuk-sena.
Rikkeet, pienemmät laiminlyönnit ja ”ensikertalaise-na”
tehdyt rikkomukset kuuluvat työjohto-oikeudellisten
toimenpiteiden piiriin eli niistä seuraa lähimmän tai
ylemmän esimiehen tai päällikön suullinen huomautus tai
kirjallinen varoitus. Jos työnantajan päätös asiassa voi
työoikeudellisesti olla korkeintaan kirjallinen varoitus,
asiaa ei tule käsitellä toimikunnassa.
Jos asia eli työntekijän rikkomus tai laiminlyönti on jo
käsitelty työnjohdollisesti esimiehen toimesta tai toisessa
laivatoimikunnassa eli asiassa on päädytty esimerkiksi
varoituksen tai muun seuraamuksen antamiseen ja
rangaistus on annettu, ei ko. rikkomusta enää voida ottaa
uudelleen käsittelyyn. Ainoastaan tapauksessa, jossa
asiassa on tullut esiin jotain asian ratkaisun kannalta
olennaista uutta, esimerkiksi työtehtävien laiminlyönti
muuttuukin rikosepäilyksi, on asia käsiteltävä toimikun-nassa.
Kysymys, onko päälliköllä tai esimerkiksi työntekijällä,
jota asia koskee, oikeus ehdottaa tai jopa vaatia, että jokin
muu kuin voimassaolevan lain sanamuodossa mainittu
asia käsitellään laivatoimikunnassa, on ratkaistava
tapauskohtaisesti. Esimerkiksi työntekijä, joka on mieles-tään
saanut aiheettoman varoituksen työtehtävien
laiminlyönnistä, ei voi vaatia asian käsittelemistä toimi-kunnassa,
mutta hän voi laatia varoitukseen kirjallisen
vastineen, jonka päällikön on pyynnöstä kirjattava
laivapäiväkirjaan. Tapaus, johon liittyy työpaikkakiusaa-mista
tai häirintää, kuuluu ensisijaisesti esimiesten ja
työsuojelutoimikunnan vastuualueelle. Vasta, kun arvioi-tavana
on epäasiallinen käyttäytyminen työsuhteen
päättämisperusteena, asia on käsiteltävä toimikunnassa.
Lähtökohdaksi on otettava, että laissa on tyhjentävästi
määritelty ne kaksi tilannetta, joissa toimikunta on
toimivaltainen.
Laivatoimikuntaa koskevan MTSL 11 luvun mukaista
menettelyä ei saa sekoittaa aluksen sisäiseen hallintoon,
yhteistoimintaan tai työsuojeluun liittyvään toimikuntaan.
4.2 VALMISTAUTUMINEN
Toimivalta- ja menettelykynnyksen ylityttyä puheenjohta-jan
on ryhdyttävä toimikunnan kokouksen valmistelemi-seen.
On selvitettävä, mistä tapauksessa on kyse, ketkä on
kutsuttava kokoukseen joko jäseninä tai kuultavina,
milloin kokous voitaisiin pitää ja mitä selvitystä ja
asiakirjoja tai muuta materiaalia on hankittava esitettä-väksi
kokouksessa ottaen huomioon asia, sen sisältö,
luonne ja laajuus. Liikaa ei voi korostaa sitä, miten tärkeää
on tässä vaiheessa määritellä selkeästi, mitä rikkomusta,
laiminlyöntiä tai rikosepäilyä toimikunta kokoontuu
käsittelemään. Jos tapaukseen liittyi useita eri työsopi-musvelvotteiden
rikkomisia, määräysten vastaisuuksia ja
moitittavia seikkoja, kaikki nämä on eriteltävä ja yksilöitä-vä,
vaikka niitä arvioidaan menettelyn aikana kokonaisuu-tena.
Kaikkien menettelyyn osallistujien on tiedettävä
tutkinnan aiheet etukäteen, jotta he voivat omalta osal-taan
valmistautua siihen parhaalla mahdollisella tavalla.
Tästä samasta syystä menettelyn aihe ei voi eikä saa
muuttua kesken käsittelyn.
Asian ”esitutkinnassa” puheenjohtaja voi luonnollisesti
pyytää apua esimiehiltä, muilta laivaväkeen kuuluvilta tai
varustamon henkilökunnalta faktojen, asiakirjojen ja
muun aineiston keräämisessä ja kokouksessa kuultavien
henkilöiden valitsemisessa. Selvitystyötä on hyvä tehdä
myös itse niin, ettei ole vain alustavien tai toisen ja
kolmannen käden tiedon varassa. Tämä turvaa myös
käsittelyn tasapuolisuutta ja säästää turhilta yllätyksiltä
kokouksessa. Omien muistiinpanojen tekeminen on niin
valmistelu- kuin kokousvaiheessa suositeltavaa. Hyvä
valmistautuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
puheenjohtaja laatii valmiiksi luonnoksen laivatoimikun-nan
pöytäkirjaksi (tai muuksi kirjalliseksi yhteenvedoksi)
muiden jäsenten hyväksyttäväksi. Se ei ole lain hengen ja
toimikunnan tehtävän mukaista, koska se luo vahvan
olettaman siitä, että asia on jo päätetty ja toimikunnan
työskentely asian tutkimiseksi on turhaa. Eihän tuomari-kaan
ratkaise asiaa etukäteen ennen oikeudenkäyntiä.
Päällikkö on kaikkien laivaväkeen kuuluvien ylin esimies,
ja kaikilla on oikeus edellyttää häneltä tasapuolista ja
oikeudenmukaista kohtelua.
4.3 LAIVATOIMIKUNNAN KOKOONPANO
Toimikunnan kokoonpanosta säädetään MTSL 11 luvun
1 §:ssä. Siinä on otettu huomioon erilaiset kokoonpano-vaihtoehdot
riippuen siitä, ketä käsiteltävä asia koskee.
Perusasetelmassa on puheenjohtajana aluksen päällikkö
eli kapteeni ja kolme muuta jäsentä, joista yksi on aina
päällystön edustaja eli alusorganisaation jonkin osaston
esimies. Näitä ovat yliperämies, jonka alaisuudessa