16 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
F Viimeisiä purjelaivojamme.
* * *
F Ett av våra sista segelfartyg.
on ”Purjetuulta – Frisk bris” ja
kuvituksena on piirros prikistä,
jonka purjeisiin säänhaltija antaa
tuulta. (Suomen Merenkulku, nro
1/1970) Lehteen muun muassa
lisättiin keltaiset sivut liiton
uutisia varten ja lehdessä
julkaistiin enemmän kuvia. Myös
ammattiyhdistystoiminta sai
uutta virtaa. Rislakin johdolla
liitto liittyi SAK:hon. Jäsenistö
sai itse äänestää, mihin keskus-järjestöön
liiton pitäisi kuulua.
Seuraavaksi tavoitteena oli
muuttaa niin lehden ulkomuotoa
kuin sisältöä.
Vuonna 1973 Brunila siirtyi
muihin tehtäviin, ja hänen
seuraajakseen valittiin Marjut
Kayenuk. Brunila kirjoitti liiton
historiikin, Samasta veneestä,
joka julkaistiin vuonna 1982.
Kayenukin seuraajana vuonna
2004 toimitussihteerinä aloitti
Hilkka Kotkamaa.
LAKOT
Ennen ulkomaanliikenteen
vuoden 1976 lakkoa liitto järjesti
jäsenilleen äänestyksen. Äänes-täjistä
87,1 prosenttia kannatti
lakkoa. Valtakunnansovittelija
Teuvo Kallio sovitteli lakkoa, ja
liitto saikin sovittua 2:1-vuorotte-lujärjestelmästä.
Merimiesten
yhteistyöryhmä SJÖSAM hoiti
tällä kertaa tehtävänsä hyvin.
(Suomen Merenkulku nro 4/1976
ja nro 5/1976)
Sven-Erik Nylund kuvaa
vuoden 1980 pitkän maailmanlaa-juisen
lakon ensimmäisiä päiviä.
Lakko alkoi 11. huhtikuuta ja
päättyi vasta 10. toukokuuta.
(Suomen Merenkulku, nro 5/80)
F Merenkulkijamonumentti
paljastettiin Helsingissä 1968.
* * *
F Sjöfararmonumentet
avtäcktes i Helsingfors 1968.
E Ainoa kerta kun presidentti on
päässyt kansikuvaan.
* * *
E Enda gången när presidenten
har kommit på pärmbilden – Per
Ejvind Svinhufvud 1933.
A