STTK tutki:
Suomalaiset toivovat lyhyempää työaikaa, Suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa.
Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä
kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi. Tiedot ilmenevät
STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177
työssäkäyvää
ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.
14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Vastaajista
enemmistö
(55 %) uskoo
viikkotyöaikansa
pidentyvän seuraavan
20 vuoden aikana. Arvio
työajan pitenemisestä ei
kuitenkaan vastaa
suomalaisten toiveita.
Selvästi yli puolet (61 %)
vastaajista haluaisi
lyhentää työaikaa, jotta
työtä riittäisi useammalle.
Neljäsosa työssäkäyvistä
(26 %) olisi
valmis jakamaan osan
töistään työttömien
työllistämiseksi. Näin
siitä huolimatta, että
palkka alenisi
työ
ajan lyhentymistä
vastaavassa
suhteessa. Lähes
yhtä suuri osa
(25 %) vastaajista
ei osaa kertoa
kantaansa. Puolet
(49 %) ei haluaisi
tinkiä omastaan
työttömien työllistämiseksi.
STTK ei usko, että nykytyöaika on työaikojen
kehityksen päätepiste.
– Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin
lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa.
Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta
osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin
työaikoihin. Taantuma on pitänyt talouskasvun
nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen,
mikä Suomessa näkyy muun muassa
kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali
kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät
työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan. Syntyy
tilanteita, joissa toisilla työtä on liikaa, toisilla
liian vähän ja osalla ei ollenkaan, puheenjohtaja
Antti Palola tiivistää.
Mitä jos työviikko olisi neljä päivää? –pamfletissa
pohditaan työajan lyhentämistä.
– STTK ei esitä työajan lyhentämistä vaan
haluaa keskustelua nopeasti muuttuvan työelämän
vaikutuksista työaikoihin. Työ on hyvinvoinnin
kivijalka, mutta Suomessa on korkea
työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja
nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio
ja tekoäly luovat työtä, joka ei ole entiseen
tapaan sidottu aikaan ja paikkaan. Työnteon
kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa
välttämättä ole vallitseva idea eikä työtä ehkä
riitä kaikille, Palola perustelee.
Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on
STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista.
– Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin
talouskasvun hidastumista. Jos ennuste
toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt
syntyville sukupolville.
ANSION MENETYS HEIKENTÄÄ
INTOA TYÖAJAN LYHENTÄMISEEN
STTK on kartoittanut myös jäsenliittojensa
näkemyksiä työaikoihin. Noin puolet uskoo
tulevaisuudessa nykyistä lyhyempään kokonaistyöaikaan
ja puolet ei. Lyhyempään työaikaan
päästäisiin toimintoja tehostamalla ja digitalisaation
hyödyillä. Monilla kuten pelastus- ja
turvallisuusaloilla työajan lyhentämiseen ei
uskota.
Ansiotason ja eläke-etuuden menetys heikentää
intoa työajan lyhentämiseen. Sen sijaan työn
ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi kannatetaan
mahdollisuuksia siirtyä joustavasti eri
elämänvaiheissa esimerkiksi osa-aikatyöhön.
Parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä
valmistellaan työaikalain uudistamista.
– STTK:n lähtökohta työaikalainsäädännölle
on jatkossakin työntekijän suojelu. Esimerkiksi
työhön liittyvään matkustamiseen, etätyöhön ja
G Mitä jos
työviikko olisi
neljä päivää? –
pamfletissa
pohditaan
työajan lyhentämistä.