Laboratorion tilat ja tilojen käyttö ovat osa
hyvän laadun varmistamista. Potilaan näkökulmasta
tilojen turvallisuus, luottamuksellisuus
ja viihtyvyys ovat niitä laatutekijöitä, joihin
laboratorion tulee panostaa. Yksityisyyden
varmistaminen, potilastietojen luottamuksellinen
käsittely, henkilökunnan työturvallisuus
ja ergometria asettavat haasteita tilojen suunnittelulle
ja käytölle. Myös häiriötekijöiden
vaikutus henkilökunnan työskentelyyn tarkkuutta
edellyttävässä näytteenotossa ja näytteiden
käsittelyssä tulee ottaa huomioon tiloja
suunniteltaessa ja käytettäessä. Potilailta ja
henkilöstöltä saatu palaute tiloista, luottamuksellisuudesta
ja turvallisuudesta voi toimia laatuindikaattorina
seurata preanalytiikan laatua.
FINASin arvioinneissa tilojen osalta on tehty
jonkin verran poikkeamia liittyen kulunvalvontaan
ja koskien potilastietojen luottamuksellista
käsittelyä ja potilaan yksityisyyden turvaamista.
Preanalytiikkaprosessin onnistumiseen vaikuttavat
olennaisesti lähettävälle hoitohenkilökunnalle
sekä potilaille annetut ohjeet ja tiedot
preanalytiikkaan liittyen. Lähettävä hoitohenkilöstö
tarvitsee tietoa ja ohjeistusta mm.
seuraavista asioista: laboratorion tarjoamat
kliiniset palvelut ja tutkimukset, näytteenottoon
liittyvä ohjeistus, näytteiden hyväksymis-
ja hylkäämiskriteerit, ohjeistus potilaan esivalmisteluun,
tutkimuspyyntölomakkeen täyttöohjeet,
näytteiden kuljetusohjeet, läpimenoajat,
tietoa kliinisten neuvojen saatavuudesta.
Laboratoriot antavat ohjeistusta sekä verkkosivuillaan
että konsultoiden tarpeen mukaan
lähettävää hoitohenkilökuntaa.
Potilaalle tärkeää on saada oikeat valmistautumisohjeet,
jotta näyte voidaan ottaa sekä
tiedot laboratorion sijainnista ja aukioloajoista.
Annettavien tietojen säännöllinen katselmointi
ajantasaisuuden varmistamiseksi on
tärkeä osa laboratorion laadunvarmistusmenettelyjä
samoin kuin esivalmistelussa todettujen
puutteiden systemaattinen seuranta. Tietoa
puutteiden esiintymisestä voidaan käyttää
laatuindikaattorina. Yhteistyöllä kliinikoiden
kanssa varmistetaan preanalytiikkaprosessin
soveltuvuus asiakkaiden tarpeisiin. Kliinikoilta
saatu palaute voi toimia laatuindikaattorina,
jos käytössä on järjestelmälliset menettelyt
palautteen keräämiseen ja analysointiin.
Laboratorion tutkimuspyyntölomakkeen
selkeys, tarkkuus ja helppokäyttöisyys on merkittävä
tekijä vähentämään virheitä tutkimuspyynnöissä.
Laboratorion tulee saada tutkimuksen
suorittamiseksi kaikki tarvittavat tiedot
tilaajasta, potilaasta, näytteestä ja näytteenottotapahtumasta
34 Moodi 2–3/2019
sekä kliinisesti merkittävät
tiedot potilaasta tulosten tulkintaa varten.
Puutteet tutkimuspyynnöissä ovat FINASin
havaintojen mukaan yksi eniten laboratorioiden
toimintaa haittaava tekijä preanalytiikassa.
Puuttuvat tai puutteelliset pyynnöt työllistävät
laboratorioita ja ovat myös mahdollisia
virhelähteitä hyvän laadun näkökulmasta.
Laboratoriot, jotka seuraavat systemaattisesti
puuttuvia ja virheellisiä pyyntöjä yhtenä
toiminnan laatuindikaattorina, ovat pystyneet
yhteydenotoilla lähettäviin hoitoyksiköihin
vähentämään puuttuvien ja puutteellisten
pyyntöjen määrää. Lähettävien hoitoyksiköiden
toiminnan parantaminen on kuitenkin
edelleen iso haaste laboratorioille.
Näytteenottomenettelyjen osalta olennaista
on potilaan oikea tunnistaminen ja näytteen
yksiselitteinen identifiointi. Laboratorion
menettelyt tulee olla aukottomat ja tunnistus
tulee aina perustua asiakirjaan ei suulliseen
tietoon. Myös näytetarrojen kiinnitykseen
voi vielä kiinnittää huomiota, sillä FINASin
arvioinneissa on tullut vastaan joitakin
tilanteita, joissa näyteputket on tarroitettu valmiiksi
ennen näytteenottoa, mikä muodostaa
virhelähteen. Käsihygienian on todettu
FINASin arvioinneissa toimivan pääsääntöisesti
hyvin, mutta joissakin tilanteissa käsien
desinfiointiin, käsineiden käyttöön ja pistokohdan
kosketteluun desinfioinnin jälkeen on
kiinnitetty huomiota. Esivalmisteluohjeistuksen
noudattamisen laboratoriot varmistavat
potilaalta tiedustelemalla. Laboratorioilla on
ohjeistus, miten kysymys tulee esittää oikean
tiedon varmistamiseksi. Näyteputkien sekoittamiseen
on laboratorioiden vielä syytä kiinnittää
huomiota, sillä FINASin arvioinneissa
on tehty useampia havaintoja, joissa näyteputkien
sekoitus ei ole ollut riittävää. Näytteenottotietojen
tallentaminen reaaliaikaisesti on
keino huolehtia tietojen oikeellisuudesta.
Näytteiden käsittely sekä ennen että jälkeen
kuljetuksen laboratorioon on yksi preanalytiikan
kriittisistä vaiheista erityisesti, jos näytteelle
on määritelty tarkat aikataulu- ja lämpötilakriteerit.
Laboratorio ohjeistaa lähettävät
hoitoyksiköt ja potilaat oikeista käsittely-
ja lähetystavoista ja seuraa kuljetusten toteutumista
vaatimusten mukaisesti. Näytteiden
hylkäyskriteerit tulee määritellä ja henkilöstön
tulee näytettä vastaanotettaessa varmistaa,
että kriteerit ovat täyttyneet. Kiireellisten
näytteiden käsittelyyn on omat menettelytavat.
Käsittelyn ja kuljetuksen laatuindikaattoreina
on käytetty hylättyjen näytteiden määrää
sekä todettuja poikkeamia kuljetusolosuhteissa
(aika, lämpötila). Kuljetusten osalta FINASin
arvioinneissa on todettu tarvetta parantaa kuljettajien
perehdytystä, tarkentaa näytepakkausten
merkintöjä, parantaa kuljetusten lämpötilaseurantaa
ja kuljetuslaukkujen huoltomenettelyjä
sekä laukkujen tarkistusmenettelyjä,
joilla varmistetaan, ettei näytteitä jää laukkuihin.
Kansainvälisissä lääketieteellisten laboratorioiden
akkreditointiin liittyvissä kokouksissa
ei ole viime aikoina ollut esillä erityisiä
preanalytiikkaan liittyviä aiheita. EA:n (Euro-
MÄÄRITELMÄT SFS-EN ISO 15189:
Tutkimusta edeltävät prosessit
Preanalyyttinen vaihe
Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt
prosessit aikajärjestyksessä käsittäen
tutkimuspyynnön, potilaan valmistelun,
potilaan tunnistamisen, primaarinäytteen
ottamisen sekä näytteen kuljetuksen
laboratorioon ja laboratoriossa. Tutkimusta
edeltävät toimenpiteet päättyvät silloin
kun analyyttiset tutkimustoimenpiteet
alkavat.
Laatu
Se, missä määrin luontaiset ominaisuudet
täyttävät vaatimukset
”Luontainen”, päinvastoin kuin ”annettu”,
tarkoittaa jossakin olemassa olevaa,
erityisesti pysyvää ominaisuutta.
ISO 9000:2005, määritelmä 3.1.1
Laatuindikaattori
Mitta siitä, missä määrin luontaiset
ominaisuudet täyttävät vaatimukset
Laatuindikaattoreilla voidaan mitata
toiminnallisten prosessien laatua ja sitä,
miten hyvin organisaatio vastaa palvelujen
käyttäjien tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Laatutavoite
Jokin laatuun liittyvä pyrkimys
Laatutavoitteet perustuvat yleensä
organisaation laatupolitiikkaan.
pean co-operation for Accreditation) akkreditoitujen
lääketieteellisten laboratorioiden
asioita käsittelevässä työryhmässä on vuoden
2018 aikana ollut esillä näytteenoton
arviointi, jos laboratorio ei itse ota näytteitä.
Työryhmässä linjattiin, että laboratorion
preanalytiikkaan liittyvät menettelyt
mukaan lukien asiantuntemus ja ohjeistus
näytteenoton osalta arvioidaan aina osana
laboratorion arviointia, mutta itse näytteenottotoimintaa
ei arvioida käytännössä, jos
laboratorio ei ole siitä vastuussa. Standardin
ISO 15189 päivitys on käynnistetty. Tähän
mennessä saatujen tietojen mukaan standardin
sisältö pyritään pitämään mahdollisuuksien
mukaan pääosin samana, mutta standardin
rakenne ja johtamiseen liittyvät vaatimukset
uudistuvat 17000-standardisarjan
standardeja vastaavaksi. FINAS seuraa standardin
päivitystyön etenemistä.
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K