2–3/2019 Moodi 33
tana tulee olla asiakkaiden tarpeet. Laatuindikaattoreita
on hyvä suunnata preanalytiikan
prosessien eri vaiheisiin, jotta saadaan tietoa
mahdollisista ongelmakohdista esimerkiksi
rajapintojen osalta. Myöhemmin tässä artikkelissa
asiayhteyksien kohdalla tulen vielä esittämään
mahdollisia laatuindikaattoreita.
Standardissa SFS-EN ISO 15189 on esitetty
myös erilaisia työkaluja, joiden avulla
voidaan seurata preanalytiikan prosessin toimivuutta
ja tehokkuutta ja varmistaa siten
preanalytiikan hyvä laatu. Erilaiset arviointi/
auditointi/katselmustyökalut vahvistavat laboratorion
käsitystä oman toiminnan laadusta.
Arvioimalla säännöllisesti käytettyjen potilastutkimusten
soveltuvuutta sekä näytteenottomenettelyjen,
keräysvälineiden ja näytetilavuuksien
tarkoituksenmukaisuutta varmistetaan
potilaan hoidon kannalta parhaat mahdolliset
menettelyt. Sisäisillä auditoinneilla
voidaan varmistaa toimintatapojen ohjeistuksen
mukaisuus sekä tunnistaa toiminnan
parannuskohteita. Toimintaan liittyvien riskien
tunnistaminen ja hallinta on osa laboratorion
laadunvarmistusmenettelyjä ja mahdollistaa
virhelähteiden poistamisen jo ennakolta.
Voisiko mahdollisten poikkeamien asiantunteva
tunnistaminen, kirjaaminen ja hallinta
antaa tietoa toiminnan parantamiseksi
ja ehkäisee poikkeamien/häiriöiden/virheiden
toistumista. Olennaista on välittää tietoa
esiintyneistä poikkeamista ja haittatapahtumista
koko henkilöstölle, jotta tietoa voidaan
hyödyntää poikkeamien ehkäisemisessä. Johdon
katselmus toimii työkaluna kerätä yhteen
toiminnan laadusta kertova tieto ja hyödyntää
sitä toiminnan parantamisessa ja kehittämisessä
sekä arvioitaessa asiakastarpeiden täyttämistä.
Preanalytiikan teknisen toiminnan osalta
laatuun vaikuttavia tekijöitä henkilöstön lisäksi
ovat käytetyt välineet, laitteet, tilat, asiakasohjeistus
sekä tutkimuspyyntö- ja näytteenottomenettelyt.
Henkilöstön osaamiselle asetettuja
vaatimuksia käsiteltiin jo aiemmin tässä artikkelissa.
Olennaista henkilöstön suoriutumisen
osalta on selkeä, yksiselitteinen ohjeistus, joka
on käyty huolellisesti läpi henkilöstön kanssa.
Akkreditoinnin arvioinneissa on tullut vastaan
tilanteita, joissa henkilöstö ei ole riittävästi
tuntenut ohjeistusta eikä ole toiminut ohjeiden
mukaisesti. Erityisesti potilaan tunnistamisen,
käsihygienian, näyteputkien sekoittamisen
ja näytekärryjen/välineiden/laitteiden
ylläpito/huoltomenettelyjen osalta on todettu
toiminnassa parannettavaa. Potilaan tunnistamisessa
ja käsihygieniassa todetut puutteet
ovat merkittäviä potilaan hoidon ja potilasturvallisuuden
näkökulmasta ja niihin liittyvät
havainnot voivat toimia myös yhtenä laatuindikaattorina
toiminnan laatua seurattaessa.
Preanalytiikassa käytettävät laitteet ja välineet
ovat yksi tekijä toiminnan hyvän laadun
varmistajana. Laitteiden ja välineiden laatukriteerit
huomioidaan hankintavaiheessa ja käyttöönottotilanteessa
varmistetaan, että laatukriteerit
täyttyvät. Laitteiden ja välineiden testaus
ja hyväksyntä käyttöön ovat olennainen
osa käyttöönottomenettelyä. Käytönaikaiset
laadunvarmistusmenettelyt varmistavat laitteiden
ja välineiden toimivuuden preanalytiikassa.
FINASin arvioinneissa eniten havaintoja
kaikista tehdyistä poikkeamahavainnoista
on kohdistunut laitteiden lähinnä sentrifugien
kalibrointi- ja huoltomenettelyihin sekä näytekärryjen
ja -välineiden ylläpitomenettelyihin.
Tehdyt toimenpiteet ovat jääneet kirjaamatta,
jolloin ei voida varmistua, että laitteiden
ja välineiden toimivuudesta on huolehdittu.
Laboratorion välinevaraston varastohallinta
on myös osa laadunvarmistusmenettelyjä,
jotta voidaan järjestelmällisestä huolehtia välineiden
oikeasta käyttöjärjestyksestä ja välttää
riski vanhentuneiden välineiden käytölle.
Jatkuu seuraavalla sivulla
KUVA: SHUTTERSTOCK