Patologin ottama ohutneulabiopsia
PIA BOSTRÖM
Patologian erikoislääkäri, LT, HLL
Patologian laitos, Tyks
Biopsia tarkoittaa koepalan tai solunäytteen
ottamista elävästä kudoksesta
mikroskooppiseen tarkasteluun.
Termi tulee kreikan kielen
sanoista bios eli elämä ja opsy
eli näkö tai ulkonäkö. Neulalla otettava näyte
voi olla joko ohut- tai paksuneulanäyte tai
ns. vakuumibiopsianäyte. Ohutneulabiopsia
(ONB) on solunäyte, joka otetaan kiinteästä
kudoksesta ohuella neulalla imun avulla.
Paksuneulanäyte otetaan paikallispuudutuksessa
usein ultraääntä tai röntgensäteitä apuna
käyttäen. Vakuumibiopsialla saadaan iso näyte
esim. rinnasta.
Ohutneulanäyte
ONB on nopea, helppo ja edullinen tutkimus
eikä vaadi erikoisia esivalmisteluja, minkä
takia menetelmä on yleistynyt maailmalla.
ONB-näytteitä on otettu jo 1930-luvulta lähtien.
Komplikaatiot ovat vähäisiä; tavallisimmin
lievä kipu tai paikallinen verenvuoto voivat
olla mahdollisia. ONB rasittaa huonokuntoista
potilasta varsin vähän. Lapsille voidaan
laittaa paikallispuudute pistettävään kohtaan;
aikuiset pärjäävät yleensä ilman pintapuudutusta.
Pistospaikan laastarin voi poistaa parin
tunnin päästä ONB-toimenpiteestä ja ko. ihokohdan
voi jo illalla pestä normaalisti.
ONB on turvallinen perustutkimus useimpiin
kliinisesti epäselviin pinnallisiin kyhmyihin.
Ylimääräinen kyhmy esim. pään ja kaulan
alueella, on yleensä oireeton ja se havaitaan sattumalta.
Jos kyhmy ei ole pienentynyt tai hävinnyt
2-3 viikon kuluessa, tulee se tutkia tarkemmin.
Lapsilla ja nuorilla kyhmyn taustalla on
useimmiten imusolmukkeen suureneminen.
Aikuisilla kaulapatit vaativat jatkotutkimuksia
kasvainmahdollisuuden takia.
Palpaatio-ohjattu ONB
ONB tutkimus on monesti oikotie suuntaamaan
ja nopeuttamaan hoitavan lääkärin jatkotoimia
ilman suuremman riskin toimenpiteitä.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
patologit ovat ottaneet pään ja kaulan alueen
kyhmyistä ns. palpaatio-ohjattuja biopsioita
18 Moodi 2–3/2019
1980-luvulta alkaen. Malli on haettu Tukholman
Karoliinisesta yliopistosairaalasta, jossa on
ONB:n ottoon liittyvät pitkät perinteet. Palpaatio
ohjattu näytteenotto tarkoittaa näytteenottoa
muutoksesta,
jonka patologi tuntee sormin
ja jonka hän saa sormiensa
väliin tai muulla
tavalla pidettyä paikallaan.
ONB näytteitä voidaan
ottaa esim. kaula-alueen
kystistä, imusolmukkeista,
sylkirauhasen ja kilpirauhasen
muutoksista sekä pehmytkudoksen
tuumoreista.
Myös amyloidi-proteiinin
osoittaminen ihonalaisesta rasvakudoksesta
voidaan pyrkiä tekemään ONB tutkimuksella.
Tärkein ONB:n indikaatioalue on kasvaindiagnostiikka
eli pyritään selvittämään palpoituvan
kyhmyn luonne mikroskooppisesti.
Pahanlaatuisten solujen leviämistä pistokanavaan
ei ole todettu ONB:n yhteydessä. Neulanäytteen
aiheuttamat kudosmuutokset mikroskopiassa
ovat yleensä lieviä. Patologin ottaessa
ONB-näytettä hänellä on mahdollisuus keskustella
potilaan kanssa kliinisistä esitiedoista ja
tarkentaa lähetetietoja. Myös patin sijainnista,
sen konsistenssista ja arkuudesta saa hyvän käsityksen,
kun sitä itse palpoi.
Näytteenotto saattaa olla
myös terapeuttinen toimenpide
esim. kaulakystapotilaan
kohdalla. Näytteen
otossa kystan sisältö
pienenee, jolloin potilaan
päänkääntö helpottuu.
ONB:n tekniikka
Palpaatio-ohjatussa
ONB:ssa neula pistetään ihon läpi suoraan
palpoituvaan muutokseen. Kyhmyn soluja
irrotetaan työntämällä neulaa edestakaisin alipaineen
vallitessa tutkittavassa kohteessa 4-5
kertaa. Näytteenoton jälkeen neula poistetaan
patista ja ruiskuun vedetään ilmaa, jonka
avulla neulassa olevat solut ruiskutetaan näytelasille
sivelyä varten tai fiksaationesteeseen.
Näytteen sivelyssä tulee välttää hankaamista,
TEKNOLOGIA & OSAAMINEN
Näytteen
riittävyys on yksi
sytologisen diagnostiikan
tärkeimmistä
edellytyksistä.