Mitä kuuluu
suomalaiseen preanalytiikkaan
JONNA PELANTI
Tuotantojohtaja, Labquality
HEIDI BERGHÄLL
Tuotekehityspäällikkö, Labquality
KERTTU IRJALA
Professori, kliinisen kemian erikoislääkäri
Labquality perusti työryhmän pohtimaan
preanalytiikkaan liittyviä asioita
vuonna 2016 (nykyinen kokoonpano:
Kerttu Irjala (pj.), Elina Porkkala
Sarataho (Fimlab), Ulla Penttinen
(Novia), Tiina Lehto (Synlab), Markku
Koskela, Pia Eloranta (Labquality), Jonna
Pelanti (Labquality), Heidi Berghäll (siht.,
Labquality)).
Työryhmä listasi suosituksessaan Moodissa
(6-2016) poikkeamaindikaattoreita ja suositteli,
että laboratoriot seuraavat niitä systemaattisesti.
Suosituksen mukaisten preanalyyttisten
laatuindikaattoreiden seuraamista tutkittiin
kyselytutkimuksessa kesällä 2017. Vastaajiksi
kutsuttiin niin pienet kuin isommatkin laboratorioyksiköt.
Kutsu lähetettiin sähköpostitse
yli 1000 asiakkaalle ja kuukautta myöhemmin
vielä paperikirjekutsu noin 1300 asiakkaalle.
Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan mittareiden
seuraaminen, seurantaan määritetty tavoite
sekä mahdollisten poikkeamien määrä. Vastausprosentti
oli pieni ja vain 67 vastasi. Suurin osa
vastanneista oli julkisia aluelaboratorioita, keskuslaboratorioita
30 Moodi 2–3/2019
tai lääkäriasemien laboratorioita.
Myös muutama näytteenottopiste, vieritutkimusyksikkö
ja patologian laboratorio vastasi.
Vastausten perusteella seuranta oli otostyyppistä,
kirjavaa ja pääosin käsityötä. Tietojärjestelmätoimittajilta
on myös kysytty heidän
ohjelmistojensa tukea preanalyyttisten poikkeamien
kirjaamiseen, kaksi vastasi eikä kummallakaan
ollut juuri tarjottavaa tähän asiaan. Tulokset
raportoitiin tarkemmin Moodissa 6/2016.
Preanalytiikka ja laatuindikaattorit olivat
Sairaalakemistit ry:n, SKKY:n ja SKKERLY
ry:n kevätkoulutuspäivän teemana 2018.
Aiheista oli sekä luentoja, paneelikeskustelu
että pienryhmäkeskustelua. Osallistujien yhtenäinen
kanta oli, että preanalytiikan laatuindikaattoreita
tulisi seurata ja seurattavia parametrejä
tulisi yhtenäistää.
Uusi selvitysyritys
Labqualityn preanalytiikkatyöryhmä järjesti
alkuvuodesta 2019 pienemmällä jakelulla kohdennetun
laadunarviointikierroksen, jossa pyydettiin
vastauksia samoihin suositeltuihin laatuindikaattoreihin
kuin aikaisemmassa kyselyssä.
Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan mittareiden
seurantaan määritetty tavoite sekä poikkeamien
määrä kuukaudessa. Vastaajiksi kutsuttiin
kliinisen kemian ja mikrobiologian keskus,
paikallis- ja aluesairaaloita sekä yksityisiä
toimijoita. Kutsu lähti työryhmän selvittämille
laatuvastaaville henkilökohtaisesti. Yhteensä
kierros lähetettiin 37 osallistujalle. Vastauksia
saimme 11 yksiköltä (30 %). Työryhmä lähetti
lisäksi kyselyn vastaamattomille osallistujille
kysyäkseen miksi vastaus kierrokselle ei onnistunut.
12 (32 %) vastasi ja kertoi syyn vastaamattomuuteen
olleen lähinnä ajan puute sekä
sen, ettei preanalytiikan virheitä seurata suositellulla
tavalla. Lähes 40 % kutsutuista, 14 kontaktoitua
jätti vastaamatta kokonaan.
Ne, jotka ilmoittivat poikkeamia, sanoivat
määrien olevan hyvin pieniä. Kaikki mittarit
olivat alle 1 %/kk tutkimuksista ja laboratorioiden
tavoitteeksi lähes kaikkiin indikaattoreihin
ilmoitettiin 0 %/kk. Kuten aiemmin
tehdyssä kyselyssä preanalytiikan poikkeamien
seuranta on lähinnä käsin kirjaamisen
varassa LIS-järjestelmien tarjotessa tähän
hyvin vähän tukea. Tietoa saatetaan kerätä
otoksina eikä kaikki tapahtumat tule rekisteröityä,
koska systemaattista menettelytapaa ei
ole. Laboratorioiden valitsemat seurantamittarit
vaihtelivat. Nykymuotoinen kirjava seurantatapa
jää sisäiseen käyttöön eikä sovellu suoraan
luontevasti Labqualityn työryhmän laatimaan
runkoon.
Missä mennään?
Jatkoa kyselyille haastattelujen avulla
Haastattelimme kahdeksaa laatuosaajaa viidestä
eri organisaatioista eri puolilta Suomea
ja kysyimme missä mennään preanalytiikassa.
Mitkä ovat rutiinikäytännöt preanalytiikan
suhteen tällä hetkellä, mitä laboratorioissa toivotaan
ja miten preanalytiikan laadunseuranta
haluttaisiin järjestettäväksi.
Haastatellut:
• EPSHP/Kliininen kemia ja mikrobiologia:
Petra Anttila, laatupäällikkö
• Fimlab: Eeva-Liisa Paattiniemi, ylikemisti,
projektipäällikkö ja Nina Isomäki, näytteenoton
kehittämispäällikkö
• HUSLAB: Hannele Kangas, apulaisylikemisti,
Risto Hilla, Prosessi- ja laatuvastaava,
Sirpa Pohjala, Prosessivastaava, näytteenotto
• Islab: Ulla Dunder, sairaalakemisti ja Sari
Väisänen, laatupäällikkö
• Tykslab: Pia Leino, apulaisylilääkäri, asiakasyhdyshenkilö
Asiaa on pohdittu ja edistetty kussakin organisaatiossa
laboratorion omin voimin, koska
kenenkään LIS-tietojärjestelmä ei suoraan
tarjoa kaikkia ratkaisuja asiaan - eikä kansallista
konsensusta poikkeamien seurantaan ole
luotu.
Tällä hetkellä preanalytiikan poikkeamia
kyllä kirjataan ja niitä kirjaa useimmiten se
henkilö, joka poikkeaman huomaa tai ottaa
vastaan. Kaikki haastateltavamme ilmoittivat,
että käytössä on lähinnä itsetehtyjä seurantaohjelmia
sekä poikkeamailmoituslomakkeita,
joita voidaan täyttää käsin tai sähköisesti.
Osassa lomakkeista kirjataan myös korjaavat
ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Haipro
-ohjelma on käytössä myös, mutta kuten
mm. Tykslabissa on todettu, se on liian jäykkä
palvelemaan koko preanalyyttistä prosessia.
Tykslabissa on käytössä Haipron lisäksi
sisäinen kirjauslomake, josta tiedot siirretään
omassa organisaatiossa tehtyyn sähköiseen
tietokantaan - siitä saadaan sitten erilaisia
tulosteita seurantaan. HUSLABin käyttämä
Haipro-versio soveltuu hyvin preanalyttisten
poikkeamien seurantaan, vaikka parannettavaa
ja kehitettävää järjestelmässä edelleen
on. Lisäksi laboratoriotietojärjestelmään
kirjataan näytteenotossa tapahtuvia poikkeamia.
Islabissa on oma poikkeamailmoitusjärjestelmä,
johon myös asiakasorganisaatioilta
saadut Haiprot kirjataan muiden preanalytiikan
poikkeamien kanssa tilastointia varten.
Fimlabissa on tällä hetkellä käynnissä integraatio
useiden eri laboratorioiden välillä ja
näin ollen myös seurantaohjelmien kirjo on
laaja. ”Kaikkia poikkeamia ei kuitenkaan voida
kirjata laboratoriotietojärjestelmään joko tiedon
laadun tai järjestelmän ominaisuuksien
vuoksi. Lisäksi useisiin järjestelmiin eri tavoin
kirjatun tiedon raportointi on erittäin hankalaa.
Kattavaa automatisoitua raportointia eri
järjestelmiin kirjatuista poikkeamista Fimlabissa
ole tällä hetkellä saatavilla. Kaikkien prosessipoikkeamien
kirjaaminen potilastulosten
yhteyteen ei ole järkevää. Poikkeamat, jotka
eivät vaaranna näytteen ja siten myös laboratoriotuloksen
laatua, mutta vaikuttavat prosessin
etenemiseen, täytyy kirjata muilla tavoin”
sanoo Eeva-Liisa Paattiniemi.
Seurattavat mittarit on otettu käyttöön
kansainvälisiä preanalytiikan suosituksia
mukaillen. Muun muassa näytteenottoa, logistiikkaa,
näytteen käsittelyä ja näytteenoton
odotusaikaa seurataan. Lisäksi seurataan vuosittain
neulanpistotapaturmia ja verrataan asetettuun
tavoitetasoon. Myös kontaminoituneiden
veriviljelmien määrää seurataan näytteenoton
onnistumisen seuraamiseksi.
Poikkeamia seurataan tarkkaan muun
muassa omissa yksiköissä, osastokokouk-
YLEINEN