todennäköistä, että testattu henkilö on allerginen
kyseiselle allergeenille. Vasta-aineiden
löytyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita
allergiaa. Vasta-aineen löytyessä testissä
henkilöltä, jolla ei ole allergisia oireita, voidaan
puhua herkistymisestä kyseiselle allergeenille.
”Tämän vuoksi allergiatestistä tullut
positiivinen tulos ei riitä vielä diagnoosiin”,
sanoo Péter Csonka. Positiivisen allergiatestin
jälkeen tarvitaan lääkärin arvio ja mahdollisia
lisätutkimuksia allergian todentamiseen.
Allergia voidaan siis diagnosoida vasta,
kun allergiatesteissä on löydetty vasta-aine ja
lääkärin tekemissä tutkimuksissa on todettu
allergeenin aiheuttamat selkeät oireet.
Lääkärin tehtävä on arvioida ja tutkia onko
potilaan oireiden taustalla jokin allerginen
prosessi vai johtuuko oireilu kenties muista
syistä. ”Oireiden helpottuminen tietyn ruoka
aineen poisjättämisellä ei automaattisesti
tarkoita, että on allerginen kyseiselle ruoka-aineelle”,
muistuttaa Csonka. Oireiden helpottumisen
myötä voidaan päätyä liian suppeaan
ruokavalioon, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja
tai tulevaisuudessa altistaa voimakkaammille
oireille.
Molekyyliallergologia
vie allergian alkulähteille
Perinteisten menetelmien kanssa molekyyliallergologia
tai allergeenikomponentti-IgE-tutkimus
lisää merkittävästi mm. ruoka-allergiadiagnostiikan
herkkyyttä ja tarkkuutta. Perinteiset
menetelmät tarkastelevat herkistymistä
koko allergeenilähteelle. Allergeenikomponentit
taas pystyvät erottelemaan allergeenilähteen
sisältämien proteiinien merkitystä
yksilötasolla, koska vain osa allergeenilähteen
valkuaisaineista liittyy kohonneeseen riskiin
saada kliinisesti merkittävä allerginen reaktio.
Allergeenikomponenttitutkimukset antavat
arvokasta lisätietoa erityisesti
• tutkittaessa epävakaita allergeeneja
• arvioitaessa ristireaktioiden merkitystä ja
mahdollisuutta eri allergeenilähteiden välillä
• arvioitaessa mille allergeenille potilas on ensisijaisesti
herkistynyt
• arvioitaessa potilaan riskiä saada voimakas
yleistyvä allerginen reaktio
28 Moodi 2–3/2019
Allergeenikomponentti-IgE-testien käyttö
onkin Péter Csonkan mukaan perustellumpaa
tiettyjen allergioiden tutkimisessa. Esimerkiksi
hengitettävien allergeenien (eläimet,
siitepölyt) testaamiseen hänen mielestään riittävät
ns. perinteiset testit oikein hyvin. Ruoka
aineallergioissa sen sijaan hänen mukaansa
kannattaa suoraan ottaa käyttöön komponentti
IgE-testit, etenkin jos potilaalla on siitepölyallergioita.
Näin minimoidaan virheellisten
ristireagointitulosten todennäköisyys ja saadaan
lääkärille tärkeää lisätietoa jatkotutkimuksia
ja diagnoosia varten. Myös vakavien
allergioiden, kuten pistiäisallergioiden, tutkimiseen
Csonka suosittelee ainoastaan komponentti
IgE-testien käyttöä myös ristireaktioiden
poissulkemisen takia.
Vaikka komponentti-IgE-testit ovat herkempiä
kuin ns. perinteiset allergiatestit, eivät
nekään ole Csonkan mukaan sataprosenttisen
varmoja, kuten ei mitkään laboratoriotestit.
Etenkin ruoka-aineallergioissa viimeinen
varmuus saadaan aina valvotuilla eliminaatio
altistuskokeilla, hän korostaa. Mutta tarkemmilla
komponentti-IgE-testeillä päästään
usein lähemmäs oikeaa diagnoosia nopeammin
ja tehokkaammin. (Csonka 2017.)
Tarkalla diagnoosilla
parempaa hoitoa
”Lääkärin tavoite on tehdä oikea diagnoosi
hyvien tutkimusten perusteella,” sanoo
Csonka. Hän korostaa, että ensimmäinen ja
tärkein askel on lääkärin kanssa yhdessä tehty
tarkka oireiston läpikäyminen. Tähän on olemassa
valmiita kysymyspatteristoja, joiden
avulla päästään pitkälle oireiden ja niiden
ilmentymisessä.
”Kun lääkärillä on hyvä potilaan oireiden
tuntemus, on helpompi myös valita oikeat
allergiatestit ja niiden pohjalta tarvittaessa lääkärin
valvonnassa tehdyt altistuskokeet. Vain
siten päästään tarkkaan ja laadukkaaseen diagnostiikkaan,”
Péter Csonka sanoo.
Laadukas diagnoosi parantaa aina potilaan
elämänlaatua huomattavasti, toteaa Péter
Csonka. Ihmisten oma arvio omista tai lastensa
allergioista ei aina osu oikeaan. Tarkoilla
tutkimuksilla ja laadukkaalla diagnostiikalla
pystytään yleensä myös purkamaan esimerkiksi
ruokavalioon liittyviä rajoituksia merkittävästi.
Ja etenkin puhuttaessa vakavista allergioista,
anafylaksioista, diagnoosin tarkkuus
on äärimmäisen tärkeää.
Péter Csonka rohkaisee allergiatestejä potilaille
määrääviä pohtimaan komponenttitestien
käyttöä. Niiden tulkitsemiseen on luotu
apuvälineitä, joiden avulla on helpompaa tulkita,
onko tulos merkityksetön herkistyminen
vai pitäisikö jatkotutkimuksia harkita. Vaikka
komponenttitestit saattavat olla hinnaltaan
perinteisiä testejä kalliimpia, päästään niillä
usein kokonaiskustannuksissa edullisemmin,
koska diagnoosin tekeminen on nopeampaa
tulosten ollessa tarkempia.
Haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty julkaisua
Csonka, Peter: Molekyyli-allergologia.
Allergeenikomponentti-IgE-testien käyttöopas. 2017.