7 Momentti 7/2017
Momentti
vaatimus hylättiin. Ks.
KKO:2015:101
OK 17 luku 66 § 1 mom
KKO:2017:62
Oikeudenkäyntimenettely –
Jatkokäsittelylupa – Muutosperuste
– Väärennysrikos – Väärennys
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi,
että A oli laittanut toisen henkilön
sijaansa suorittamaan yleisen kielitutkinnon
ja että A oli käyttänyt
näin saamaansa tutkintotodistusta
harhauttavana todisteena kansalaisuushakemuksen
yhteydessä.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n väärennyksestä.
Hovioikeus ei myöntänyt
asiassa jatkokäsittelylupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä
ilmenevillä perusteilla katsottiin,
että hovioikeuden olisi pitänyt
myöntää jatkokäsittelylupa
muutosperusteella.
OK 25 a luku 11 §
RL 33 luku 1 §
RL 33 luku 6 §
KKO:2017:63
Yrityssaneeraus – Saneerausohjelman
vahvistaminen – Yrityskiinnitys
Kun yrityskiinnitykseen perustuvan
vakuusvelan määrä arvioidaan
yrityssaneerauksessa, vakuutena
olevan omaisuuden arvosta
on rahaksimuuttokustannuksina
vähennettävä välittömien realisointikulujen
lisäksi muut arvioidut
kustannukset, jotka yrityssaneerauksen
vaihtoehtona olevassa
konkurssimenettelyssä vähentäisivät
kiinnityksenhaltijalle tulevaa
suoritusta.
YSL 3 § 1 mom 7 kohta
KKO:2017:64
Konkurssi – Takaisinsaanti konkurssipesään
– Factoring
Pankin ja yhtiön välisen factoringsopimuksen
mukaan pankille siirretyt
yhtiön laskusaatavat olivat
vakuutena kaikista yhtiön veloista
pankille. Ennen yhtiön konkurssiin
asettamista vakuuden määrä
kasvoi takaisinsaannista konkurssipesään
annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuna
kriittisenä aikana. Tänä
aikana pankki antoi yhtiölle myös
erillisen uuden lainan. Pankki ei
näyttänyt sanotun lainan osalta sovitun
erikseen, että laskusaatavat
olisivat olleet myös sen vakuutena
ja että myös tuo laina olisi tullut
osaksi factoringrahoitusta. Erillisen
lainan osalta vakuusylijäämän
kasvu katsottiin vanhasta velasta
annetuksi vakuudeksi.
TakSL 14 §
KKO:2017:65
Oikeudenkäyntimenettely –
Todistelu – Hyödyntämiskielto –
Todistaja – Pakkokeino – Salainen
pakkokeino – Itsekriminointisuoja
Syyttäjä oli nimennyt rikosasiassa
vastaajan äidin todistajaksi. Äiti
kieltäytyi läheissuhteensa perusteella
todistamasta.
Syyttäjän sallittiin esittää kirjallisina
todisteina telekuunteluilla ja
teknisellä kuuntelulla tallennetut
äidin ja vastaajan sekä äidin ja kahden
muun henkilön väliset, kirjalliseen
muotoon saatetut keskustelut
OK 17 luku 20 § (571/1948)
OK 17 luku 24 § 1 mom (571/1948)
OK 17 luku 25 §
KORKEIN
HALLINTO-OIKEUS
Yleishallinto-asiat
KHO:2017:135
Työsuojelu – Tilaajavastuulaki –
Soveltamisala – Laiminlyöntimaksu
– Raja-arvon laskeminen
– Alihankinta – Jatkuva alihankintasuhde
Aluehallintovirasto oli määrännyt
A Oy:lle tilaajan laiminlyöntimaksut,
koska yhtiö ei ollut hankkinut
tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja
vastuusta ulkopuolista työvoimaa
käytettäessä annetussa laissa (tilaajavastuulaki)
tarkoitettuja selvityksiä
käyttämästään neljästä alihankkijasta
lain edellyttämällä tavalla.
A Oy:n mukaan tilaajavastuulaki
ei tullut sovellettavaksi,
koska alihankkijat olivat tehneet
yksittäisiä työsuorituksia tilaajan
eri työkohteissa eikä yhdenkään
näistä erillisistä työsuorituksista
laskutetun vastikkeen veroton
arvo ollut ylittänyt tilaajavastuulain
4 §:n 1 momentin 2 kohdan
mukaista raja-arvoa. A Oy ei ollut
myöskään tehnyt alihankkijoiden
kanssa alihankintasopimuksia eikä
puite- tai muita vastaavia sopimuksia.
Korkein hallinto-oikeus totesi,
että työsuorituksia oli tehty jatkuvasti,
vaikka alihankkijoiden työsuoritukset
kohdistuivatkin A
Oy:n eri työkohteisiin. Kun otettiin
huomioon tilaajavastuulain tavoitteet
sekä lain 4 §:n 2 momentin sisältö
ja sen perustelut, tosiasiallisesti
jatkuvassa alihankintasuhteessa
ei ollut perusteltua arvioida
tilaajan selvitysvelvollisuuden
syntymistä työsuoritus- tai työkohdekohtaisesti.
Näin ollen tilaajavastuulain
4 §:n 2 momentissa
tarkoitettuna tilaajalle yhtäjaksoisesti
tehtynä työnä oli pidettävä
myös tilaajan eri työkohteissa saman
alihankkijan toimesta tehtyjä
peräkkäisiä, keskeytymättä tai
vain lyhyin keskeytyksin jatkuvia
työsuorituksia. Asiaa ei ollut arvioitava
toisin sillä perusteella, että
alihankkijoiden kanssa ei ollut tehty
puitesopimuksia tai vastaavia
järjestelyjä. Tilaajan selvitysvelvollisuus
syntyi silloin, kun lain 4 §:n
1 momentin 2 kohdan tarkoittama
raja-arvo ensimmäisen kerran alihankintasuhteessa
ylittyi erillisistä
työsuorituksista laskutettujen vastikkeiden
kumulatiivisen arvon
perusteella.
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta
ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa
käytettäessä 4 § 1 momentti
2 kohta (1233/2006) ja
2 momentti
KHO:2017:136
Alkoholijuomien anniskelulupa
– Luvan pysyvä peruuttaminen –
Luvanhaltijassa määräämisvaltaa
käyttävät henkilöt – Verovelat
– Yksityishenkilön velkajärjestely
– Muuttuneet olosuhteet
Aluehallintovirasto peruutti A
Oy:n alkoholijuomien anniskeluluvan
pysyvästi, koska A Oy:ssä
määräämisvaltaa käyttäneet henkilöt
B ja C olivat kykenemättömiä
huolehtimaan veloistaan ja koska
he olivat laiminlyöneet verojen
maksamisen jatkuvasti ja huomattavassa
määrin. Hallinto-oikeus