Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen
Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on
toimittanut Alma Talentin Suomen Laki -toimitus.
Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä
lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista.
2
Momentti 7/2017
VAHVISTETUT LAIT
●Laki vesilain muuttamisesta,
laki ympäristönsuojelulain 68
ja 69 §:n muuttamisesta ja laki
eräistä vesien käyttämistä varten
myönnettävistä oikeuksista
annetun lain kumoamisesta
(611–613/2017)
HE 262/2016 vp
TaVL 12/2017 vp
PeVL 8/2017 vp
MmVL 11/2017 vp
YmVM 9/2017 vp
Lait tulevat voimaan 1.1.2018.
Vesilain omaksi lunastamista ja
käyttöoikeuden perustamista koskevat
säännökset saatetaan sopusointuun
perustuslain kanssa.
Ympäristönsuojelulakiin tehdään
vesilain muuttamisesta johtuvat
teknisluonteiset tarkistukset. Vesilain
mukaan luvanvaraisten hankkeiden
piiriä rajataan siten, että
johdon sijoittaminen valtaväylän
ja tunnelin sijoittaminen valtaväylän
tai kulkuväylän alitse ei
enää kaikissa tapauksissa edellytä
lupaa. Luvanvaraisuus määräytyy
yksinomaan hankkeen vaikutusten
perusteella. Lupaa edellyttämättömästä
valtaväylän alittavasta
johdosta on tehtävä ilmoitus vesilain
mukaiselle valvontaviranomaiselle.
●Laki postilain muuttamisesta
(614/2017)
HE 272/2016 vp
PeVL 7/2017 vp
PuVL 3/2017 vp
LiVM 9/2017 vp
Laki tuli voimaan 15.9.2017. Lain
17 § tulee kuitenkin voimaan
1.7.2018.
Laki tarjoaa mahdollisuuden tuottaa
posti- ja jakelupalveluja hyvin
erilaisilla tavoilla eikä sääntely
estä uusien palvelujen syntymistä.
Kokonaisuudistuksen jälkeen postiyritykset
voivat toimia kannattavasti
muuttuvassa toimintaympäristössä
ja samalla turvata laadukkaat
ja kattavat jakelupalvelut
koko maan alueella. Yleispalvelun
tarjoamiseen asetettuja velvoitteita
sopeutetaan muuttuvaan toimintaympäristöön,
mahdollistetaan
yleispalvelun tarjoajan toiminta ilman
valtion tukea, avataan postinumero
ja osoiterekisteritietoja
sekä poistetaan muuta alan toimintaa
tai toimijoita haittaavaa tai
vanhentunutta sääntelyä.
●Laki ampuma-aselain muuttamisesta,
laki rikoslain 41
luvun 1 §:n muuttamisesta ja
laki poliisilain 2 luvun muuttamisesta
(623–625/2017)
HE 266/2016 vp
PeVL 11/2017 vp
HaVM 12/2017 vp
Lait tulevat voimaan 1.12.2017.
Lait uudistavat aselupamenettelyä
aseturvallisuutta vaarantamatta.
Hankkimis- ja hallussapitolupamenettely
sekä yksityistä valmistamislupaa
koskeva lupamenettely
yhdistetään aselupamenettelyksi.
Aselupaa voi hakea sähköisesti,
mikä joustavoittaa ja nopeuttaa lupamenettelyä
ja vähentää henkilökohtaisen
asioinnin tarvetta. Sähköisen
menettelyn rinnalla säilyy
mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella
asioiden. Aseluvan hakemista
ei ole sidottu hakijan kotikuntaan
tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen
voi jättää haluamalleen
poliisilaitokselle.
●Laki jätelain muuttamisesta,
laki ympäristönsuojelulain
221a §:n muuttamisesta, laki
merenkulun ympäristönsuojelulain
muuttamisesta, laki
aluksen teknisestä turvallisuudesta
ja turvallisesta käytöstä
annetun lain muuttamisesta ja
laki rikoslain 48 luvun 1 §:n
muuttamisesta (626–630/
2017)
HE 69/2017 vp
YmVM 10/2017 vp
Lait tulivat voimaan 15.9.2017. Laki
rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta
tulee voimaan valtioneuvoston
asetuksella säädettävänä
ajankohtana.
Laeissa annetaan Euroopan unionin
aluskierrätyksestä annetun
asetuksen täytäntöönpanon kannalta
tarpeelliset merenkulkua, jätehuoltoa,
ympäristönsuojelua,
työsuojelua ja rangaistuksia koskevat
kansalliset säännökset. Laeilla
nimetään aluskierrätysasetuksen
mukaiset toimivaltaiset viranomaiset.
HALLITUKSEN
ESITYKSET
●Hallituksen esitys (HE 97/2017
vp) eduskunnalle veronkannon,
verotuksen toimittamisen
ja eräiden seuraamusmaksujen
uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
Uudessa veronkantolaissa säädettäisiin
Verohallinnolle suoritettavien
verojen ja maksujen kannossa,
maksamisessa ja perinnässä sovellettavasta
yhtenäisestä kantomenettelystä.
Verotuksen reaaliaikaisuuden
edistämiseksi tuloverotuksessa,
kiinteistöverotuksessa ja
tonnistoverotuksessa säädettäisiin
verotuksen päättymisestä verovelvolliskohtaisesti,
jolloin verovelvollisen
verotus voisi päättyä nykyistä
aiemmin. Tuloverotuksessa,
kiinteistöverotuksessa ja tonnistoverotuksessa
otettaisiin käyttöön
verotuksen päättymisen jälkeen
tehtävä täydentävä verotuspäätös
tilanteissa, joissa verovelvollinen
ilmoittaa sellaisen verotukseen
vaikuttavan uuden tiedon, johon
verotus ei ole aiemmin perustunut.