6
●Valtioneuvoston asetus rahapeliasioiden
neuvottelukunnasta
(658/2017)
Asetus tuli voimaan 4.10.2017.
Sisäministeriön yhteydessä toimii
valtioneuvoston asettama rahapeliasioiden
neuvottelukunta, jonka
tehtävänä on seurata rahapelipoliittisten
tavoitteiden toteutumista
ja kehittämistarpeita. Asetuksella
säädetään neuvottelukunnan tarkemmista
tehtävistä sekä neuvottelukunnan
toimikaudesta, kokoonpanosta,
työskentelystä, asioiden
käsittelystä ja palkkioista.
Neuvottelukunnan tehtävänä on
seurata ja arvioida arpajaislaissa
säädettyjen tavoitteiden toteutumista
yksinoikeusjärjestelmän ylläpitämiseksi
ja vahvistamiseksi.
Neuvottelukunta seuraa ja arvioi
rahapelitoiminnan eri osa-alueita,
edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä
sekä toimii tiedon jakelukanavana.
Neuvottelukunta asetetaan
eduskunnan vaalikauden
ajaksi.
●Valtioneuvoston asetus Verohallinnon
yksiköistä annetun
valtioneuvoston asetuksen
muuttamisesta (666/2017)
Asetus tulee voimaan 1.1.2018.
Verohallinnon yksikkörakennetta
muutetaan siten, että Verohallintoon
perustetaan kaksi uutta yksikköä:
Asiointiyksikkö ja Kehitys-
ja tietohallintoyksikkö. Asiointiyksikkö
vastaa Verohallinnon asiointi
ja neuvontapalveluiden järjestämisestä
ja kehittämisestä. Yksikön
toimialueena on koko maa. Asiointiyksikkö
toimii suoraan pääjohtajan
alaisuudessa. Yksikköön siirretään
tarpeellisilta osin neuvonta- ja
palvelutehtäviä hoitava henkilöstö,
puhelinvälityksen tehtävät sekä
asioinnin kehittämis- ja ohjaustehtävät.
Yksikön henkilöstömäärä on
noin 450 henkilötyövuotta. Kehitys
ja tietohallintoyksikkö vastaa
Verohallinnon eri yksiköiden tarvitsemista
yhteisistä kehitys- ja tietohallintopalveluista.
Yksikköön
keskitetään nykyisin kunkin eri
toimintayksikön vastuulla olleet
toiminnan ja verotussovellusten
kehittämistehtävät. Yksikköön liitetään
nykyinen Tietohallintoyksikkö
soveltuvin osin. Yksikkö ennakoi
Verohallinnon toiminta- ja
asiakasympäristön muutoksia,
tuottaa ratkaisuja liiketoiminnan
tueksi ja huolehtii Verohallinnon
tietoteknisestä toimintavarmuudesta
ja turvallisuudesta. Yksikön
henkilöstömäärä on noin 205 henkilötyövuotta.
●Valtioneuvoston asetus ammatillisesta
koulutuksesta (673/
2017)
Asetus tulee voimaan 1.1.2018.
Asetuksessa säädetään tarkemmin
muun muassa ammatillisen perustutkinnon
muodostumisesta ammatillisista
ja yhteisistä tutkinnon
osista, yhteisten tutkinnon osien
laajuudesta osaamispisteinä, yhteisiin
tutkinnon osiin kuuluvista
osa-alueista ja osa-alueiden pakollisuudesta
ja valinnaisuudesta,
valmentavien koulutusten muodostumisesta
sekä ammatillisen
koulutuksen järjestämisluvan hakemiseen
liittyvistä menettelyistä,
hakemukseen liitettävistä asiakirjoista
ja selvityksistä sekä järjestämisluvan
myöntämisen tarkemmista
edellytyksistä. Asetuksessa
säädetään myös opiskelijan henkilökohtaiseen
osaamisen kehittämissuunnitelmaan
merkittävistä
tiedoista, osaamisen tunnustamisen
menettelytavoista, osaamisen
arviointiasteikoista sekä todistusten
sisällöstä ja liitteistä. Lisäksi
asetuksella annetaan tarkempia
säännöksiä oppisopimuksessa,
oppisopimuskoulutuksen järjestämistä
koskevassa sopimuksessa ja
koulutussopimuksessa sovittavista
asioista sekä koulutuskorvauksen
määräytymisestä oppisopimuskoulutuksessa.
Asetuksessa
säädetään myös työelämätoimikuntien
asettamisesta, kokoonpanosta,
päätöksenteosta ja tehtävistä.
KORKEIN OIKEUS
KKO:2017:60
Rangaistuksen määrääminen –
Rangaistuksen mittaaminen –
Yhteinen rangaistus – Vieraassa
valtiossa annetun tuomion huomioon
ottaminen – Oikeudenkäyntimenettely
– Pääkäsittelyn
täydentäminen – Tuomion
perusteleminen
Hovioikeus oli korottanut käräjäoikeuden
A:lle törkeästä ihmiskaupasta,
rekisterimerkintärikoksesta,
lapsikaappauksesta ja virkamiehen
väkivaltaisesta vastustamisesta
tuomitseman ehdottoman
yhteisen vankeusrangaistuksen
5 vuodeksi 8 kuukaudeksi
vankeutta. Ennen hovioikeuden
tuomion antamista A oli tuomittu
Ruotsissa 4 vuoden vankeusrangaistukseen
rikoksista, jotka oli
tehty ennen käräjäoikeuden antamaa
tuomiota.
Mainitsemillaan perusteilla
Korkein oikeus katsoi, että rikoslain
7 luvun 9 §:ää oli tulkittava
niin, että toisessa Euroopan unionin
jäsenvaltiossa tuomittu vankeusrangaistus
oli otettava huomioon,
jos aikaisempi Suomessa tuomittu
rangaistus otettaisiin vastaavassa
tilanteessa huomioon. Sen
vuoksi A:lle Ruotsissa tuomittu
vankeusrangaistus oli otettava
huomioon rangaistusta alentavana
seikkana samalla tavalla kuin Suomessa
tuomittu saman pituinen
vankeusrangaistus otettaisiin huomioon.
Kysymys myös hovioikeuden
menettelystä, kun se ei ollut täydentänyt
pääkäsittelyä saatuaan
tiedon Ruotsissa tuomitusta vankeusrangaistuksesta
eikä ottanut
sitä huomioon tuomitsemaansa
vankeusrangaistusta alentavana
seikkana eikä perustellut, mistä
syystä sitä ei ollut otettu huomioon.
Kysymys myös yhteisen rangaistuksen
mittaamisesta.
RL 7 luku 6 §
RL 7 luku 9 §
ROL 6 luku 13 §
KKO:2017:61
Asiantuntija – Palkkio
Korkein oikeus oli pyytänyt asiantuntijalausunnon
sairaanhoitopiiriltä,
jonka puolesta lausunnon oli
antanut sairaanhoitopiirin viranhaltija.
Häntä kuultiin asianosaisten
pyynnöstä suullisesti Korkeimmassa
oikeudessa, ja hän
vaati palkkiota suulliseen kuulemiseen
liittyvästä ajankäytöstään.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta
ilmenevillä perusteilla palkkiomomentti_