luhaun perusteella. Vertailuyhtiöinä
oli tällöin ollut yhdeksän konsultointia
harjoittavaa itsenäistä
yhtiötä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että A Oyj:n olisi tullut veloittaa
konserniyhtiöiltään palveluiden
tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia
vastaavan määrän lisäksi
voittolisä, jotta sen perimät
palvelumaksut olisivat olleet
markkinaehtoiset. A Oyj:n perimien
palvelumaksujen markkinaehtoista
voittolisää ei kuitenkaan ole
tullut määrittää ulkopuolisten
vertailuyritysten voiton tason perusteella,
koska itsenäisten konsultointiyhtiöiden
ja konsernien
emoyhtiöiden tarjoamat palvelut
eroavat siten, että erot vaikuttavat
merkittävästi voittolisän määrään
vapailla markkinoilla, ja koska
eroja ei ole mahdollista eliminoida
kohtuullisen tarkoilla korjauksilla.
Markkinaehtoinen voittolisä
oli sen sijaan määritettävä ottaen
huomioon se hyöty, jota A Oyj:n
tarjoamat hallintopalvelut olivat
voineet konserniyhtiöille tuottaa.
Kun otettiin huomioon A Oyj:n
tarjoamien palveluiden luonteesta
saatu selvitys, yhtiön verotettaviin
tuloihin lisättyjen voittolisien
määriä alennettiin vastaamaan
kolmen prosentin voittolisää. Verovuodet
2005–2007.
Laki verotusmenettelystä 31 §
(1558/1995) ja (1041/2006)
KHO:2017:149
Lahjavero – Verovelvollisuuden
alkamisajankohta – Trusti
Hakija A oli pyytänyt Verohallinnolta
ennakkoratkaisua muun
ohella siitä, katsotaanko hänen
isänsä B:n Jerseyn saarelle perustamaan
trustiin siirretyn varallisuuden
ja sen kerryttämän tuoton tulevan
A:n omistukseen ja määräysvaltaan
perintö- ja lahjaverolain
1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
lahjasaannolla sillä hetkellä, kun
hän saa varoja tosiasiallisesti haltuunsa
trustista.
Hakija oli trustin ainoa ensisijainen
edunsaaja. Trusti ei ollut Jerseyllä
itsenäinen erillinen oikeussubjekti
eikä myöskään erillinen
verosubjekti. Järjestelyn erityispiirteen
muodosti se, että trustissa
oli edunvalvojan lisäksi myös suojelija
ja komitea. Komiteaan kuuluivat
trustin perustamiskirjan
mukaan A ja tämän elossa olevat
vanhemmat.
Korkein hallinto-oikeus katsoi,
että trustiin siirrettyjä varoja ei voitu
pitää Suomen verolainsäädännön
soveltamisen kannalta trustin
tai sen edunvalvojan omaisuutena.
Trustijärjestely ja komitean kokoonpano
huomioon ottaen A:n ei
kuitenkaan katsottu saaneen lahjaa
haltuunsa perintö- ja lahjaverolaissa
tarkoitetulla tavalla vielä trustin
perustamishetkellä, vaan tämä tapahtui
vasta siinä vaiheessa, kun
hän sai varallisuuden trustista tosiasiallisesti
haltuunsa. Mikäli hakijan
isä oli kuitenkin kuollut ennen
kuin hakijalle tosiasiallisesti siirrettiin
varoja trustista, komitean
kokoonpano ja sen myötä hakijan
vaikutusvalta trustivarallisuuteen
oli tällöin muuttunut ratkaisevasti
ennen varojen siirtämistä trustista.
Kyseisessä tilanteessa ei voitu enää
katsoa, että A saisi lahjan silloin,
kun hän sai varat tosiasiallisesti
haltuunsa. Ennakkoratkaisu.
Perintö- ja lahjaverolaki 1 § 1 momentti,
20 § 1 momentti ja 39a §
2 momentti
Vrt. KHO 2013:51
Toimitus: Ville Rautapää
Alma Talent
shop.almatalent.fi
pro.almatalent.fi/#suomenlaki