KEILAAJA | 39
90
80
70
60
50
40
30
20
10
22000
21000
20000
19000
18000
17000
16000
15000
14000
13000
12000
11000
10000
9000
8000
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
toimintaan on kuitenkin haaste, jonka kanssa
keilailurintamalla on viime vuosien aikana
työskennelty ja kannattaa tulevaisuudessakin
työskennellä. Lajimme ei kuitenkaan paini näiden
kysymysten äärellä yksin, vaan kyseinen
tapahtumaketju heijastelee koko yhteiskuntaa
liikuntamuodosta ja maanosasta riippumatta.
Liikunnan harrastamisen merkitykset säilyvät,
mutta ne vain muuttavat muotoaan. Omaehtoinen
liikkuminen itsekseen ja läheisten
kanssa lisääntyy ilman kiinnittymistä paikallisiin
yhteisöihin.
Seurat toimintamuotona
Myös suomalaisten keilaseurojen määrä mukailee
edellä mainittuja trendejä. Kaudella
1990-1991 seuroja oli lähes 1100, kun kauden
2016 lopussa lukema oli 621. Osa tästä muutoksesta
selittyy pienempien kaveriporukoiden
muodostamien seurojen toiminnan loppumisesta
ja useiden seurojen muodostamista
seurafuusioista. Muutamien viime vuosien
aikana Suomessa on nähty tapauksia, jossa
paikkakunnan pienet toimijat ovat yhdistyneet
yhden organisaatiorakenteen alle toiminnan
tehokkuuden parantamiseksi. Teoriassa tämän
pitäisi tuoda yhteisöön lisää toiminnallista
kapasiteettia, koska aikaisemman muutaman
puuhamiehen sijaan seuran aktiivisten toimijoiden
määrä kasvaisi.
Keilaseurat ovat organisaatiorakenteelteen
suhteellisen vapaamuotoisia liikunnallisen
kontekstin ja sosiaalisen kanssakäymisen ympärille
muodostuneita kansalaisaktiivisuuden
muotoja. David Unruh (1979) erottelee teoriassaan
neljä erilaista sosiaaliseen maailman
osallistuvaa tyyppiä, jotka muodostavat yhteisön
rakenteen. Nämä tyypit ovat muukalaiset,
turistit, säännölliset osallistujat ja sisäpiiriläiset.
Kaikilla eri tyypeillä on omanlaisensa tapa
osallistua yhteiseen toimintaan ja rakentaa
sosiaalisiin pääomin sekä lajikulttuuriin kohdistuvia
merkitysrakenteita.
Muukalaiset ovat toiminnan sosiaalisen
maailman keskeisten asioiden ulkopuolella,
mutta pysyvät edelleen mukana kirjoilla. Turistit
toimivat vaihtelevasti oman mielenkiintonsa
mukaan, mutta pysyvät mukana niin
kauan, kun toiminta pysyy mielenkiintoisena
ja tyydyttää yksilön omia tarpeita. Säännölliset
osallistujat muodostavat yleensä määrällisesti
suurimman joukon. He osallistuvat toimintaan
aina kun pystyvät, ylläpitävät sosiaalista
kulttuuria ja kokevat toiminnan tärkeäksi
identiteetin lähteeksi omassa elämässään. Sisäpiiriläiset
taas ovat harvalukuinen, mutta
tärkeä joukko yhteisön nykyisen ja tulevan
toiminnan kannalta. Heille osallistuminen
täyttää lähes koko elämänpiirin sosiaalisten
siteiden ollessa vahvoja ja läheisiä. Sisäpiiriläisten
harvalukuisuuden vaarana on toiminnan
vastuun kasautuminen muutamien ihmisten
harteille, jolloin toiminnasta katoaa nautinto
ja innovatiivisuus.
Kaudella 2015-2016 yhteensä 2402 rekisteröitynyttä
keilaajaa ei heittänyt yhtään kilpailusarjaa.
Määrä on iso, mutta se sisältää paljon
uinuvaa potentiaalia. Tulevaisuudessa keilailukulttuurin
kehittämisen kannalta on erityisen
tärkeää tehostaa paikallisliittojen, seurojen ja
keilahalliyrittäjien yhteistyötä. Paikallisliittojen
ja seurojen yhdistäminen yksinkertaisemmaksi
kokonaisuudeksi on kenties osa tätä kehitystä.
Lisäksi paikkakuntien välisten verkostojen rakentaminen
ja yhteiset projektit kilpailuineen
ovat avainasioita tulevien vuosien lajikehityksen
turvaamiseksi muuttuvassa maailmassa.
Keilailun vahvuutena on helppo lähestyttävyys.
Keilahalleja löytyy kaupungeista hyvällä
tiheydellä ja lajin imago on rento. Halleilta
löytyvät kengät ja pallot, joten omia välineitä
ei alkuun tarvita. Itse tapahtuma on sosiaalisesti
aktiivista ja pisteidenlasku vie kilpailuhenkiset
mukanaan. Pienet onnistumisen
elämykset ovat alkuvaiheessa suhteellisen
helposti saavutettavissa ja oman kehityksen
huomaaminen on vaivatonta. Lisäksi lajin
sopivuus kaikenikäisille taustasta riippumatta
on vahvuus, jollaista harva liikuntamuoto
pystyy tarjoamaan. Satunnaisen käymisen
syventyessä harrastukseksi yksilölle aukeaa
aivan uusi maailma tekniikan, välineiden ja
radanhoitojen hienouden valjetessa vähitellen.
Tuo maailma ahmaisee uteliaan ihmisluonteen
mukaansa välittömästi ja auttaa ymmärtämään
lajin upeaa monipuolisuutta.
Robert Putnamin tutkimustulokset yhdysvaltalaisen sarjamuotoisen kilpakeilailun osallistumisen
muutoksista.
0
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
American Bowling Congress and Women's Bowling Congress members
per 1000 men and women aged 20 and over
Figure 26: The Rise and Decline of League Bowling
Men
Women
0
SKL:n REKISTERÖIDYT KEILAAJAT 1944-2016
Suomen Keilailuliiton rekisteröidyt keilaajat vuosina 1944-2016.