Kärkölältä loppuivat pelimerkit Teksti: Merja Åkerlind Kuva: Juha Tanhua Kärkölällä ei ole investointipaineita, eikä väestö ole ikääntyneimmästä päästä. Silti Kärkölä on ajautumassa kriisikunnaksi. Kahden vuoden alamäki toi yli neljä miljoonaa euroa alijäämää. Kolmas paha syömävelkavuosi on menossa. Lakeja rikkomatta emme ah-dingosta selviä, sillä yksi vero-prosentti lisää toisi vain 650 000 euroa, laskee vs. kunnanjohtaja Erja Viitala. – llman liitosta kunnanta-lolle ilmaantuu ministeriön kyl-mää väkeä kesällä 2015, ennakoi kunnanhallituksen puheenjoh-taja Veikko Salomaa. Palvelut ulkoistettu Kärkölällä ei oikein ole mistä säästää. Palveluja on ulkoistettu niin, että kunnan harkinnassa on enää 14 prosenttia budje-tista. Sosiaali- ja terveys- sekä Kärkölän kassakaapista on helpompi löytää velkakirjoja kuin rahaa, toteavat kunnan-hallituksen puheenjohtaja Veikko Salomaa ja vs. kunnanjohtaja Erja Viitala. Kärkölä • kuntakuusikon heikoin talous • teollisuuden osuus mittava ja Koskisen Oy:n erityisen iso • pitkälti ulkoistanut palvelunsa • ei sijaitse valtatie 12:n varressa niin kuin muut Talousryhmän madonlukuja • Tulevien vuosien taloussuunnitelmat ovat järjestään ylioptimistisia. • Tuli liitos tai ei, kuntien on sopeutettava taloutta. Tarve on yhteensä 99 miljoonaa euroa, keskimäärin neljän veroprosenttiyksikön verran. • Suurimmat kunnat ovat vahvimpia, joten liitoskunta selviäisi kuiville ja sillä olisi muskeleita edunvalvonnassa. • Mahdollisen liitoksen hyödyt näkyvät vasta useiden vuosien jälkeen, aikaisintaan kahden valtuustokauden jälkeen. koulutuspalveluista Kärkölää laskuttaa Hollola, rakennusval-vonnasta Lahti. Laskut pienenisivät, jos ta-sosta tingittäisiin, mutta siihen valtuusto ei ole ollut valmis. – Voisimme myydä kouluja yhtiölle, mutta se kikkailu olisi lyhytaikainen onni – kuin talvi-nen housuun lasku, kuvaa Salo-maa. Rakenteet rytisevät Viitala selittää alamäkeä valtion-osuuksien ja yhteisöverojen me-netyksillä. Kuoppaa on osin pai-kannut ylimääräinen valtionapu. Tiehankkeet ja muut isot investoinnit eivät etene ilman edunvalvontaa, jolla pyritään vakuuttamaan valtion ja EU:n rahakirstujen vartijat. Maakunta-johtaja Jari Parkkonen muistuttaa, että edunval-vonta on normaalia työtä, josta pääosa tehdään virkavastuulla. Teksti: Ina Ruokolainen Kuva: Juha Tanhua Eteläinen kehätie ja Hennalan varuskunta ovat hallinneet maa-kunnallista edunvalvontaa viimeiset pari vuotta. Päijät-Hämeen liiton yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. kaikki kuntajohtajat, alueen kansanedustajat, elinkeinoyhtiö Ladec, Lahti Region, Päijät- Hämeen Yrittäjät, Hämeen kauppakamari, Teollisuusseura, MTK ja työmarkkinajärjestöt. – Meillä on selkeä käsitys siitä, kuka valmistelee ja kerää tietoja, tapaa muita päättäjiä ja kirjoittaa selvityksiä. Edunvalvonta on hyvin tietopohjaista, pelkkä tahto ei nykypäivänä riitä. Kehätien kohdalla edunvalvonta tuotti lopulta tulosta, vaikka rakentamispäätökseen on vielä matkaa. Launeen linjauksen suunnittelu on käynnissä. – Päättäjät alkavat olla hyvin kartalla. Seuraava etappi on liikenne-poliittinen selonteko, jossa päätetään rakentamisinvestoinneista. Hennalan varuskunta sen sijaan lakkautetaan tämän vuoden lo-pussa, mikä vie mukanaan noin 300 valtion työpaikkaa. Tappio muutti edunvalvonnan näkökulmaa. – Nyt on tärkeää päästä jalostamaan Hennalan aluetta, mikä vaatii paljon pohjatyötä. Valtio on edelleen hyvin merkittävässä osassa. Kunnilla hyvä yhteistyö Parkkonen tiedostaa, että intressit voivat törmätä vaikkapa Lahden Hennalan ja Hollolassa sijaitsevan Hälvälän sotilasalueen kehittä-misessä. Maakuntaliiton toiminnassa kuntien väliset skismat eivät näy, Edunvalvojien katse suuntautuu Hennalaan. Koskisen Oy:n työtilanne tuntuu kunnankin taloudessa, sillä yhtiön maksaa palkkaa 400 kärköläläiselle ja lisäksi alihank-kijoille. Viitalan mukaan kyse ei nyt ole ohimenevästä taantumasta, vaan syvästä rakennemuutok-sesta Suomessa ja koko maail-massa. Salomaa on havainnut, ettei Päijät-Hämeessä ole mikään onnistunut niin kuin edelli-nen kuntaliitosselvitys ennakoi Edunvalvonta on arkista puurtamista vaikka kuntarakenneuudistus ja pakkoliitoskeskustelut heijastu-vat Päijät-Hämeeseenkin. – Maakunnallista edunval-vontaa voidaan tehdä jopa yhden kunnan näkökulmasta, mutta toisaalta Lahden tori-parkki, kävelykeskusta ja matka-keskus ovat myös maakunnalli-sesti tärkeitä hankkeita. Kuntien edustajat ymmärtävät kokonai-suuden hyvin, Parkkonen kiit-telee. Tieto ministeriöön asti Päijäthämäläiset ovat olleet huonoja äänestämään eduskun-taan oman maakunnan ehdok-kaita. Tutuilla vaikuttajilla on merkitystä, mutta he eivät yksin ratkaise. – Pääosan isoista asioista päättää ministeriryhmä, jossa on kaikkien puolueiden edus-tajat. Ei tarvitse olla tietyn ministerin tuttu, kunhan saa tiedon tar-peesta perille. Joka vuosi valtion budjetti julkaistaan loka-marraskuun vaih-teessa. Edunvalvojien on oltava valppaina viimeistään toukokuussa, jolloin kukin ministeriö tekee omat ehdotuksensa budjettiin. Nykyinen hallitus on vallassa korkeintaan vuoden eli ensi ke-vään eduskuntavaaleihin asti. Isoin rypistys on edessä heti seuraa-vien vaalien jälkeen. – Ensimmäiset puoli vuotta ovat tärkeimmät, silloin lyödään luk-koon hallitusohjelma, Parkkonen summaa. 2010. – Tilanteen vakavuus alkaa vähitellen selvitä keskeisille luottamushenkilöille. 7
Kaupunkilainen nro 2 | 2014
To see the actual publication please follow the link above