En ole liitosta vastaan, kunhan peruspalvelut säilyvät. 3 Lähineuvolassa ”Salpakankaalla käyn harvoin--lähinnä virastotalolla, jos sähköistä palvelua ei ole tai vaaditaan allekirjoitus. Paimelan terveystalolla asioimme usein: neuvolassa, laborato-riossa, lääkärissä ja hammaslääkärissä. Toivon keskitetyn palve-lupisteen säilyvän. Isommat lapset käyvät koulua Kalliolassa ja jatkavat myöhem-min Lahdessa niin kuin Vesikansasta on aina tehty. Isän ja lasten uimahalli on Kivimaa. Muutimme Lahdesta neljä vuotta sitten. Siellä on hoidettu parem-min ehkäisevä perhetyö, Hollolassa pääsee helpommin lääkäriin. En ole liitosta vastaan, kunhan peruspalvelut säilyvät.” Suvi Mäkitalo, 7 lapsen äiti Kalliolasta Hollola • omanarvontuntoinen emäpitäjä • taloudeltaan kuusikon kärkeä • edessä isoja investointeja • päättänyt tuntuvasta sopeutuksesta, mm. lukion lopettamisesta • asukkaita työssä enemmän muualla kuin Hollolassa Palvelutyöryhmän ideoita • Palveluita sinne, missä kysyntää on riittävästi • Kunnan tilat tehokäyttöön • Lisää monipalvelupisteitä sekä sähköisiä ja liikkuvia palveluita • Selvityksessä ei sovita sosiaali- ja terveysalan palveluverkosta, valtionhallinnon sote-uudis-tus valmisteilla Salpakankaalle ei lähdetä yhtä helposti kuin läheiselle terveystalolle, sanoo Suvi Mäkitalo pukiessaan puolivuotiasta Seelaa. Matkassa olivat myös Isla, 3 ja Inka, 2. Sima Lehdenvirta, 2, pääsee ajoittain isoäitinsä Annikki Virran hoiviin. Kunnan järjestämä Hoppa tuo Paula Laukkasen (vas.), Liisa Kankahaisen ja Anneli Markkulan Salpa-kankaalle vaikka kaksi kertaa viikossa, kunhan kyydin tilaa. Kotona, tulevaa pohtien ”Jaksan vielä tarvittaessa hoitaa lapsenlapsiakin. Aikanaan hoi-vasin perheemme vanhukset, mutta en halua velvoittaa omia lapsia samaan. Jos terveys pettää, saammeko miehemme kanssa palveluita kotiin? Helläkodin siirto Salpakan-kaalle oli askel taaksepäin, sillä se tarjosi vanhuksille palveluita ruoasta saunottamiseen. Tarvittaisiin senioritalo, jossa Tuore ylioppilas Susanna Kauto haluaa kauppakorkeakouluun. Hän ei usko löytävänsä töitä Lahden seudulta, ja suunta voi olla jopa ulkomaille. Hopan kyydissä ”Hoppa tuo kauppaan Salpa-kankaalle, kun kirkonkylään on vaikea mennä ilman autoa. Nyt käyn myös kunnanviras-tossa ja varaan kesäpojan nur-mikoitten ajoon. Kirjastossa käynti ei Hoppa-reissuilla enää onnistu, kun kulje-tusta aikaistettiin ja kirjasto avaa ovensa entistä myöhemmin. Lukurauhaa kirjastosta ”Kirjasto on minulle tärkeä kir-joineen, nuotteineen ja lukusa-leineen. Arvostan sitä, että ui-mahalli on lähellä eikä terveys-palveluihin ole hirvittävää ruuh-kaa. Halusin kokea lukiovuodet Lahdessa, mutta pikkuveli käy Hollolan lukiota. Hän joutuu lopuksi siirtymään Lahteen ja tuttu porukka hajoaa. Ikäluokalleni on puhuttu niin paljon talousongelmista, ett-emme luota palvelutason säily-miseen. Jos laatu on hyvä, olen valmis maksamaan yksityisistä-kin palveluista. Kuntaliitosta vastustan, koska epäilen suuruuden etuja ja pelkään palveluitten kaikkoa-van.” Susanna Kauto, Salpakangas raihnaiset saisivat valvontaa, aterian, räätälöityjä palveluita, juttuseuraa ja vapaaehtoisoh-jausta. Hengellistäkin ohjelmaa toivoisin. Epäpäteväkin hoitaja on parempi kuin robotti. Lahdessa käymme teatterissa ja konserteissa. Jos kuntaliitos jakaa muka-vuuksia ihmisille nykyistä ta-saisemmin, olen valmis luopu-maan omistani. Annikki Virta, eläkeläinen Kalliolasta Meillä ei ole tietokonetta. Kai sitä oppisi käyttämään, jos halu-aisi. Minulle on sama, vaikka Hol-lola liitettäisiin Pohjois-Kore-aan.” Paula Laukkanen, Pyhäniemi ”Hopalla pääsen pankkiin ja tar-vittaessa toisella kyydillä kes-kussairaalaan. Haluan elää mahdollisimman pitkään maalaistalossa, johon olen juurtunut. Kotiin olen saa-nut tikkien poistajan, mutta sii-vousapukin olisi mukava. Sähköisiä palveluja en käytä. Hyvä, että osaan vastata kän-nykkäviestiin. Meillä päin ovat kuntaliitosta vastaan.” Anneli Markkula, Hersala
Kaupunkilainen nro 2 | 2014
To see the actual publication please follow the link above