Nastola • päätti teollistua 1960-luvulla • pitkä nauhataajama • pohjoisosissa laaja kylien verkosto • taloudessa kärkikastia • ei akuuttia liitostarvetta Tulevaisuusryhmä pohti • Valtatie 12 kuntoon Lahden etelä- ja itäpuolella • Keskustaajamissa tulee voida asua ilman autoa: joukkoliikenne kuntoon ja asuinalueella huomio autojen sijaan vanhuksiin ja lapsiin • Irti kaavoituskilpailusta eli raja- ja nivelalueet suunnitellaan kokonaisuuksina. • Maaseudulle tuovat elinvoimaa yritystoiminta, tietoliikenneyhteydet ja loma-asutus. • Tehostetaan edunvalvontaa – varsinkin Pietarin kehityskäytävää. • Etsitään uusia kasvualoja ja nopeita ratkaisuja ammattikorkeakoulun avulla. Kuntoilusta bisnestä Toimitusjohtajan Lasse Mik-kelssonin mielestä Pajulahden liikuntakeskus voisi olla osa Lahtea. – Nimen loppuosa on sama, ja hyötyisimme liikuntakaupungin maineesta. Mikkelsson kiittää ylikunnal-lista yhteistyötä, joka tuotti lii-kuntareitin Lahdesta Kausalaan. Sen kylkeen Nastola perusti 200-hehtaarisen Lapakiston luonnonsuojelualueen. Vierumäki ja Pajulahti voisi-vat tiivistää yhteistyötään. Unel-missaan Mikkelsson näkee sivu- Pajulahdessa treenaavat niin Valtteri Bottas kuin Jorma Ollila, toteaa Lasse Mikkelsson ohimennen. Sähly, vpk ja höntsäys Joonas Torvinen (vas.) ja Petri Ruusunen haluavat mieluiten itsenäisen Hämeenkosken, pakon edessä liitoksen Hollolan ja Kärkölän kanssa. Teksti: Merja Åkerlind Kuva: Juha Tanhua Nuoria vaikuttajia Petri ja Joonas pelasivat yhdessä salibändya Kosken Dynamossa, pikkukunnan mahtiseurassa. He myös kuuluivat nuorten vaikuttajien ryhmään kolmi-sen vuotta sitten ja havittelivat jääkiekkokaukaloa, joka saatiin viime talvena. – Nuorten ääni kuuluu täällä paremmin kuin isossa kunnassa. Kumpikin aikoo käyttää äänioikeuttaan kunnallisvaa- Hämeenkoski • pienin ja maatalousvaltaisin • hoitanut isot investoinnit ja velkaantunut • suuntautuu perinteisesti osin Lammille (Hämeenlinnaan) • muista poiketen ei radan varressa Nuorisokysely paljasti • Suurin osa nuorista suhtautuu liitoshankkeeseen epäröiden. • Hyödyiksi arvioidaan säästöt ja monipuolisemmat palvelut sekä parempi ja halvempi joukkoliikenne. • Huolta kannetaan lähipalveluitten säilymisestä sekä haja-asutusalueista. raiteen, jolla juna tuo molem-mille asiakkaita pääkaupunki-seudulta. – Pajulahti ei erityisesti täh-tää Pietariin, vaikka meillä käy venäläisiä urheilijoita ja matkai-lijoita. Pajulahti täyttää 700:aa ma-joituspaikkaansa vuorovedolla: arkena opiskelijoilla ja urheili-joilla, viikonloppuisin ja loma-kausina kuntolomailijoilla. – Osaamisen merkitys koros-tuu, kun ihmiset haluavat yhä persoonallisempaa ohjausta. Sen ohella tarvitaan puhdasta luontoa sekä hyvätasoista ma-joitusta ja ruokailua. Usko Pajulahteen on luja, onhan liikunta ja terveys otettu Suomen asiaksi. Vapaa-ajan elä-myksiä voi tuotteistaa ja myydä nykyistä tehokkaammin. – Valtiontalouden heikko jama varjostaa näkymiä. Vähen-netäänkö liikunta-alan koulu-tuspaikkoja? Onko köyhemmillä vastedes varaa käyttää palvelui-tamme? – Kehitysprojekteihin voi-simme osallistua, mutta tutki-mushankkeisiin eivät paukut riitä, pohtii liikuntatieteen toh-tori Mikkelsson. Hämeenkoski tarjoaa nuorille tarpeellisen, vaikka välillä ”höntsätäänkin” autolla Lahdessa, arvioivat Petri Ruusunen, 17, ja Joonas Torvinen, 18. Kave-rukset näkevät itsensä myös tulevaisuudessa ”Koskella” tai ainakin lähiseudulla. leissa 2016, mutta valtuutetun tehtävä ei ainakaan toistaiseksi kiinnosta. Työn varmistusta Petri Ruusunen käy alle kymme-nen hämeenkoskelaisen ikäto-verinsa lailla lukiota Lammilla. Joonas Torvinen suuntaa arki-sin Lahteen; ammattikoulun ko-neistajalinjalla on useita luokka-kavereita Hämeenkoskelta. Moni Petrin koulutoveri täh-tää opintoihin Tampereelle. Hän itse pyrkii armeijan jälkeen Hä-meenlinnan ammattikorkeaan Evolle. Toive on jatkaa kotitilan pitoa ja käydä ansiotyössä. – Metsätalousinsinöörille riittää töitä. Harrastuksinani säi-lyvät vapaapalokunta ja metsäs-tys, uskoo Petri. Joonas valitsi Salpauksen, koska kädentyöt kiinnostavat. Hitsailu, koneistus ja mopojen korjailu tulivat tutuiksi jo pe-ruskouluiässä. – Silloinen mieli ratkaisee, mitä teen ammattikoulun ja intin jälkeen. Ehkä jatkan am-mattikorkeaan tai hankin toi-sen ammatin. Olisi paremmin valinnanvaraa, jos ottaisin vielä toisen alan, vaikka raksan tai au-topuolen. Nuorten ääni kuuluu täällä paremmin kuin isossa kunnassa. 5
Kaupunkilainen nro 2 | 2014
To see the actual publication please follow the link above