Sananvapaus
ja vaihtoehtoisen oikeiston aave
Sananvapaus on kirjattu Yhdysvaltain perustuslain ensimmäiseen lisäykseen,
jota monet pitävät yksilönvapauksista kaikkein tärkeimpänä. Sananvapauden
osalta lisäyksessä määritellään lyhyesti, että kongressilla ei ole
oikeutta tehdä lakeja, jotka rajoittavat sananvapautta.
TEKSTI: NIKO HEIKKILÄ KUVAT: ISTOCK BY GETTY IMAGES
Vaikka sananvapautta arvostetaan
lähes poikkeuksetta
yhteiskunnan eri tasoilla,
sen rajoja määrittävät sekä
kulttuuri että historia.
Sananvapauden asema onkin Yhdysvalloissa
huomattavasti vahvempi kuin Euroopassa,
mutta tämä ei johdu niinkään
perustuslakiin kirjatusta muotoilusta.
Sananvapauden vahva asema juontuu
kiistanalaisista tapauksista, joissa ilmaisuvapauden
ja rajoitusten välinen suhde
on määritelty korkeimmassa oikeudessa.
Lähtökohtaisesti sananvapauden
sisällöllisiin rajoitteisiin liittyvät kiistat
koskevat marginaaleista kumpuavaa,
provosoivaa puhetta, jota enemmistö ei
hyväksy. Tähän kuvaan sopii valkoisen
nationalismin nousu ja niin kutsutun
vaihtoehtoisen oikeiston (alt-right) uhka.
Puheen kriminalisoinnin
ongelmallisuus
Vaihtoehtoisen oikeiston provosoimat
marssit ja näkyvä kampanjointi internetissä
ja sosiaalisessa mediassa herättävät
keskustelua sananvapauden
rajoista. Liikkeen näkyvimmät ilmenemismuodot
ovat rasismi, antisemitismi
ja väkivallalla flirttaileva vihapuhe,
jotka ovat nousseet kansallisen
ja kansainvälisen arvostelun kohteeksi.
Virginian Charlottesvillen elokuun 2017
tapahtumien jälkeen erityinen kritiikki
Historia varoittaa,
että sananvapauden
ja kansalaisoikeuksien
ankarimmat rajoitukset
ovat aina kohdistuneet
äärioikeiston sijaan
mustiin ja muihin
vähemmistöihin.
8 | SAM