
Etelä-Kalifornian lumisateessa
Big Bear Lake, Big Bear Valley, tai lyhyesti vain Big Bear, on kahden tunnin
ajomatkan päässä Los Angelesista pohjoiseen. Talvikuukausina siellä ajaessa
täytyy ottaa huomioon mahdollinen lumisade ja ketjupakko.
TEKSTI JA KUVA: ILONA KANTO
Minut ja aviomieheni
Erkki oli kutsuttu
jouluaatoksi Big Beariin
ystäväperheemme
luokse, jossa perheen
pikkupoika odotti joulupukkia. Tarkoituksemme
oli lähteä matkaan aattona
ennen puolta päivää, koska ajaminen
kestää yleensä vain pari tuntia.
Seurasin tieolosuhteita ja säätä tiiviisti
Caltrans Highway Information
Network -nettisivulta. Yleisin ja lyhyin
tie meiltä Big Bearille on Highway 18.
Aatonaattona tie oli kuiva eikä ketjuja
vaadittu. Tilanne näytti hyvältä. Olin
ostanut kuitenkin ketjut valmiiksi Pep
Boys -autotarvikeliikkeen tarjouksesta
29 taalalla. Uuden tieliikenneasetuksen
mukaan kun 1. marraskuuta ja 1. huhtikuuta
välisenä aikana kaikissa kulkuneuvoissa
tulee olla saatavilla lumiketjut
saavuttaessa vuoristoon, vaikka sillä
hetkellä ei sataisi lunta.
Jouluaatto valkeni harmaana
ja sateisena Los Angelesissa.
Nopea vilkaisu
tieliikennesivuille ilmoitti:
Chains required. Ketjut
vaaditaan.
Käyttöohjeita lukemaan
Ei auttanut muu kuin kaivaa
ketjut paketista ja alkaa lukea käyttöohjetta.
Kysyin naapurin nuorilta miehiltä,
josko heillä oli kokemusta ketjujen
laittamiseen. Ei ollut ja sain tyypillisen
vastauksen: Good luck! Erkki harjoitteli
ketjujen laittamista pihassa toiseen
etupyörään ja pienen äherryksen jälkeen
myös sisimmäinen solki meni kiinni.
Meiltä on vuoristotielle yli tunnin
ajomatka moottoritietä myöten, joten
emme voineet ajatella ketjujen laittamista
vielä lähimmällä huoltoasemalla.
Lähdimme reippaasti matkaan. Kun
lähestyimme vuoriston lumialuetta, tiessä
oli levennyksiä, johon
monet muut autot olivat
jo pysähtyneet. Löysimme
paikan ja katselimme, mitä
muut tekevät.
Pian pienikokoinen
meksikolaista syntyperää
oleva nuorimies tuli kysymään,
jos tarvitsemme
apua. Kysyimme mitä maksaa, jos hän
laittaa meille ketjut ja hän vastasi, että
kaksikymmentä dollaria. Se tuntui kohtuulliselta
ja mies pani ketjut näppärästi
paikoilleen. Hinnat näyttivät vaihtelevan,
sillä joku toinen kuului pyytävän
neljääkymmentä taalaa.
Lunta ei ollut vielä maassa muutamaan
mailiin ja ajoimme hitaasti sulaa
tietä. Ketjut täristivät, joten ei tehnyt
mielikään ajaa kovempaa vaan samaa
vauhtia muun liikenteen kanssa eli 5–15
mailia tunnissa. Ketjujen laittopaikkoja
oli vielä useampia ennen tarkastuspis-
Autolla
Ehtiiköhän
joulupukki
ajoissa pikkupojan
luokse?
24 | SAM