Uudistuksella pitää olla myös numerotavoitteita.
Brändiuudistuksen ja
erityisesti uuden verkkopalvelun tavoitteena
on uusien jäsenten mukaansaaminen,
lahjoittaja- ja lahjoitusmäärät
sekä nuoriso-ohjelmien hakijamäärien
kasvattaminen.
Tavoitteet ja vaatimukset uudelle
brändille olivat siis korkealla. Hyvä!
Meille suunnittelijoille kovat haasteet
ovat paras innostuksen lähde.
Viestinnässä tehokkain konsti
on tiivistäminen
Siksi innostuin valtavasti, kun Lena kertoi
alustavasta ideasta muuttaa vaikeahko
SAYL-kirjainlyhenne persoonalliseksi
SAM-brändiksi. SAM tekee yhdistyksen
puheesta helpompaa ja luontevampaa.
Akronyymina se voidaan
lausua helposti suoraan nimenä, kuten
etunimenä.
Yhdistystoiminta on
suuressa murroksessa
Osallistumisen ja aktiivisuuden tavat ovat
monipuolistuneet. Puhutaan ”kevytosallistumisesta”,
jossa sosiaalisen median
välityksellä voidaan osallistua helposti
tietokoneen tai älypuhelimen avulla toimintaan
mistä tai milloin vaan. Nuoriso
ja nuoret perheet näyttävät suuntaa
muutokselle. Monien on hankala osallistua
kokouksiin tai tapahtumiin, mutta
digikanavien avulla voikin helposti osallistua
keskusteluun, hankkia tietoa tai
viihdettä itselle tärkeistä aiheista.
Uudenlaisen yhdistystoiminnan on
muuntauduttava monipuoliseen osallistumiseen,
jotta se kiinnostaa jatkossakin
uusia jäseniä mukaan. Jäsentoiminnan
muutos oli huomioitava brändiuudistuksessa.
Brändin tuli toimia erityisesti
sähköisissä kanavissa.
Brändi-ilme suunniteltiin
”Digital First” -periaatteella
Väripaletin, typografian ja perusasettelun
pitää toimia pienessä matkapuhelimen
ruudussa sekä suurissa diginäytöissä.
Tätä moniulotteista toimivuutta
kutsutaan responsiivisuudeksi. Toivon,
että käyt testaamassa samsuomi.fi –sivustoa
tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella.
Kokeile sekä vaaka- että
pystynäkymää.
On tärkeää, että typografia tuottaa
lisäarvoa: tunnistettavuutta,
erottuvuutta, pitkää elinkaarta
identiteetille. Näiden lisäksi
fontteihin voidaan ladata kulttuurillisia
merkityksiä. Molemmissa
SAM-fonteissa niitä on. Kumpikin on
maansa huippumuotoilijoiden tuoreita
fontteja. Quarto on amerikkalaisen
Jonathan Hoeflerin suunnittelema ja
Hurme on suomalaisen Toni Hurmeen
tekemä kirjasinperhe.
SAM on paikallinen, valtakunnallinen,
kansainvälinen ja sosiaalinen
SAM-brändi toimii kätevästi myös paikallisyhdistyksen
yhteisenä nimenä tyyliin
SAM Espoo tai SAM Lahden seutu.
Kukin paikallisyhdistys tulee esittäytymään
yhtenäisesti samsuomi.fi-sivustolla
omana alasivustonaan ja kullekin
yhdistykselle on muotoiltu omat
logonsa.
Uusi sivusto koostaa yhteen kaikki
paikalliset tapahtumat yhteiseen tapahtumakalenteriin
ja jakaa uutiset yli kuntarajojen.
Jos yritys on nykyisin media, niin on
yhdistyskin. SAM-lehden laajaa sisältöä
Suomesta ja USA:sta hyödynnetään sivustolla.
Sivusto toimii voimakkaasti sosiaalisen
median kanavien avulla. Pääkanavat
ovat Facebook, Twitter ja Instagram. Myös
LinkedIn-ryhmä ja YouTube-kanava on
avattu sisältöjen jakamiseen ja ammatilliseen
verkottautumiseen.
Kuten huomaat, uusi SAM on nyt
myös lehti. Vanhat Suomi-USA-lehdet
toimivat graafisen suunnittelun
innoittajina. Aikakauslehtien
kulta-ajan Life- tai Time-kansien
glamour ja tyyli toteutui 50-luvulla
hienosti tämän lehden kansissakin.
Yksi tärkeimmistä projektin osista
oli samsuomi.fi. Uuden verkkopalvelun
suunnittelussa pääpaino oli yhdyssanan
jälkimmäisellä osalla palvelu. Sivuston
tehtävänä on palvella paikallisyhdistyksiä,
nykyisiä sekä tulevia jäseniä,
lahjoittajia sekä mediaa.
Mielestäni Jyri onnistui hienosti
sivuston ilmeen ja käytettävyyden
suunnittelussa. Käyttöliittymä on selkeä,
tunnistettava ja helppokäyttöinen.
Teknisenä toteuttajana toimi jyväskyläläinen
luottokumppanimme digitoimisto
Preoni Oy. Teknisenä projektivastaavana
toimi toimitusjohtaja Teemu Kettunen
ja sivuston koodasi web developer Joona
Hämäläinen.
Jukka Peltola työskentelee Senior
Advisorina Suuntaus-nimisessä
yrityksessä ja hänellä on 30
vuoden kokemus muun muassa
brändien kehittämisestä.
rintanappi_05.indd 1 4.8.2017 10.09
SAM | 7