17
bilisoiva voima. Kuitenkin ilman faktapohjaa
olemme helpommin manipuloitavissa,
alttiimpia populismille ja suoranaiselle
disinformaatiolle. Ilman faktapohjaa
demokratian edellytykset heikkenevät,
Salo selittää.
Kääntäen voisi sanoa, että riippumaton
faktantarkistus on avoimen yhteiskunnan
itsepuolustusta. Se lisää kansalaisten medialukutaitoa
ja on myös ”vastalääkettä disinformaatiolle”.
Sosiaalisen median aikakaudella tiedonkulku
on mullistunut, kun perinteiset
portinvartijat on poistettu. Salon mukaan
”faktantarkistus on osa laatujournalismin
tapaa erottautua tästä huutamisesta. Journalistinen
faktantarkistus on tarpeellisempaa
kuin koskaan, mutta vaikeampaa
kuin koskaan”.
Sosiaalinen media on myös muuttanut
faktantarkistajan työkenttää ja tapoja sekä
ennen kaikkea nopeuttanut rytmiä.
Faktantarkistusten laatu
ja vaikuttavuus
Mikko Salo katsoi vaaliväittelyt televisiosta
seuraten samalla kaikkia kolmea edellä
mainittua amerikkalaista faktantarkistuspalvelua.
Hänen mukaansa vaaliväittelyiden
faktantarkistusten onnistumista arvioitaessa
on otettava huomioon sekä tarkistusten
laatu että vaikuttavuus.
– Onnistuminen laadun osalta riippui
pitkälti siitä, osasiko valita yli 50:stä vaaliväitteitä
tarkistaneesta tahosta ammattitaitoisen
ja riippumattoman faktantarkistajan
vai oliko ehdokkaiden tarkoituksenmukaisen
oman ”tarkistustoiminnan” armoilla,
Salo kommentoi.
– Jos osasi valita faktantarkistajansa
vaaliväittelyiden seurantaan, televisioväittelyn
tueksi sai historiallisen nopeaa ja kattavaa
faktantarkistuspalvelua.
Faktantarkistusten vaikuttavuus puolestaan
kilpistyi Salon mukaan viime kädessä
kysymykseen, nousivatko oikeiden
faktantarkistajien jutut esille äänestäjien
seuraamissa sosiaalisen median kanavissa.
Toivoa kuitenkin on. Mikko Salo
kertoo, että Google testasi palvelua, jossa
sen algoritmi luokitteli riippumattomia
faktantarkistuksia Googlen uutistarjonnan
rinnalle.
– Kukaan ei voi pakottaa lukemaan
faktantarkistusta, mutta Googlen kokeilun
myötä faktantarkistusten tarjoaminen aktiivisesti
ja lukijaystävällisesti on yhdysvaltalaistenkin
faktantarkastajien mielestä
tärkeä avaus. Se luo paineita muille alustoille
reagoida kuplien vaikutuksiin populismin
noustessa.
Perusperiaatteina avoimuus
ja läpinäkyvyys
Useimmat faktantarkastussivustot etsivät
itse julkisuudessa esitettyjä väittämiä ja ottavat
vastaan verkkosivuillaan vinkkejä.
Puheet, haastattelut, uutiset, lehdistötiedotteet
ja sosiaalisen median julkaisut ovat
otollista aineistoa, jota faktantarkistajat
käyvät läpi tiheällä kammalla. Verkkoon
takertuneet väittämät tarkistetaan huolellisesti
eri lähteistä ja useiden riippumattomien
asiantuntijoiden avulla. Julkisuuteen
toimitetaan oikea tieto ja lähteet, joista se
on saatu. Faktantarkistajien eräät tärkeimmistä
periaatteista ovatkin avoimuus ja toiminnan
läpinäkyvyys.
Muita toiminnan perusperiaatteita ovat
esimerkiksi riippumattomuus ja tasapuolisuus
sekä rahoituksen, lähteiden ja käytettyjen
metodien läpinäkyvyys. Jokaisen
pitäisi pystyä käymään faktantarkistajan
käyttämät lähteet läpi niin halutessaan.
Periaatteet on kirjattu IFCN-verkoston
avoimeen koodistoon, johon Faktabaari
ja edellä mainitut palvelut sitoutuivat ensimmäisten
joukossa lokakuussa. Faktabaarin
perustajajäsenen Mikko Salon mukaan
tarkoituksena oli suojautua sekä faktantarkastuksen
lieveilmiöiltä kuten valefaktantarkistajista
ja samalla tiivistää periaatteita
kansainväliselle yhteistyölle avoimuuden
kautta.
Yleisö otetaan usein mukaan projektiin,
sillä vihjeiden vastaanottamisen lisäksi lukijat
pääsevät osallistumaan keskusteluun
sen jälkeen, kun faktantarkistajat ovat tehneet
työnsä ja lyöneet tulokset pöytään.
Yleisöä tarvitaan myös tarkistusten vaikuttavuuteen,
tarkistusten jakamiseen ja
jatkossa mahdollisesti myös joukkorahoitukseen.
Euroopassa riippumaton säätiörahoitus
on vielä Yhdysvaltoja kehittymättömämpää.
Joukkoistus (crowdsourcing) ja automatisaatio
ovat Salon mukaan kaksi faktantarkistuksen
rinnakkaista trendiä, jotka
voivat tulevaisuudessa mahdollistaa taloudellisesti
kannattavan eettisen faktantarkistuksen.
Helsingin yliopiston pääkirjasto / Kaisa-talo
Fabianinkatu 30, Helsinki • 050-448 5704 • arc@usembassy.fi
ARC-tietopalvelu avoinna ma–pe klo 9–17
finland.usembassy.gov/arc.html
American Resource Center
ARCHelsinki
Lähteet:
•Graves, Lucas: Deciding What’s True:The Rise of Political
Fact-Checking in American Journalism, 2016. Katkelma
julkaistu sivulla http://lacrossetribune.com.
•Salo, Mikko. Sähköpostihaastattelu 9.11.2016.
•Toivonen,Terhi: Faktantarkistus! Näin Trump ja •Clinton
vetivät mutkat suoriksi väittelyn tuoksinassa. Julkaistu
Ylen verkkosivulla 20.10.2016.
•Vehkoo, Johanna:Valheenpaljastaja: Faktantarkistajat
vahtivat vaaleja. Julkaistu YLEn verkkosivulla 07.04.2015.
http://www.factcheck.org/
http://www.politifact.com/
https://www.washingtonpost.com/news/fact-checker/
http://www.poynter.org/category/fact-checking/
Faktantarkistajien eräät
tärkeimmistä periaatteista
ovat avoimuus ja
toiminnan läpinäkyvyys.
alkunsa Yhdysvalloissa. Lisää voit
lukea ARCin kolumnista Suomi-USA
-lehden numerossa 2/2017.
22. Suomen intiaaniyhdistys täyttää tänä
vuonna 40 vuotta. Yhdistyksen
tarkoituksena on tehdä tunnetuksi
Amerikan alkuperäiskansoja - heidän
historiaansa, kulttuureitaan ja
nykypäiväänsä.
Loka-marraskuussa ARC järjestää
luentosarjan ja valokuvanäyttelyn
Amerikan alkuperäisasukkaista yhdessä
Suomen intiaaniyhdistyksen
kanssa, katso lisätiedot verkkosivultamme
tai sosiaalisesta mediasta.
23. Suomessa tehtiin intiaanien hikoilumajaperinnettä
tunnetummaksi,
kun Aalto-yliopiston opiskelija Panu
Kontkanen voitti Amerikka-kirjaston
vuosittain jaettavan gradu-stipendin
aiheesta ”From Sweat Lodge
to Sauna” vuonna 2013. Pro gradu
-työssään Kontkanen vertaili Lakota
intiaanien hikoilumajaperinnettä
suomalaiseen saunaan, ja hänellä oli
tavoitteenaan rakentaa koottavan
hikoilumajan prototyyppi.
24. Miten ilmailuprofessuuri ja Yhdysvaltain
tutkimus liittyvät toisiinsa?
Helsingin yliopistoon perustettu Yhdysvaltain
tutkimuksen professuuri
kantaa lentokonevalmistaja McDonnell
Douglasin nimeä. Tarina professuurin
taustalla liittyy 1990-luvun
Hornet-kaupan ehtoihin sisältyneisiin
vastakauppoihin. Kun sopivia
suomalaisia tuotteita ei tuntunut löytyvän,
McDonnell Douglasille ehdotettiin
stipendien myöntämistä. Näin
yliopistoon perustettiin ilmailuprofessuuri,
viralliselta nimeltään Yhdysvaltain
tutkimuksen McDonnell
Douglas -professori. Virkaan nimitettiin
ensin Markku Henriksson,
ja vuodesta 2015 virkaa on hoitanut
Mikko Saikku.
25. Pohojammaan Amerikka löytyy Koskenkorvalta,
jossa yrittäjä Jari Mäki,
kylän oma sheriffi, pyörittää Amerikka
kauppaa. USA-autojen varaosat ja
huollot sekä kantri- ja westerntuotteet
löytyvät kaikki saman katon alta.
26. Pohjanmaalla on muutenkin erityinen
suhde Yhdysvaltoihin, sillä erityisesti
sieltä lähti paljon siirtolaisia Amerikkaan.
Toholammin kunta lahjoitti
vuonna 2011 Turun Siirtolaisuusinstituutille
muistomerkiksi kilometripylvään
entisen Amerikanraitin varrelta.
Toholammilta lähti aikoinaan
noin kolmannes koko väestöstä siirtolaisiksi
Yhdysvaltoihin.
27. Amerikansuomalainen Gus Hall (syntyjään
Arvo Kustaa Halberg, 1910–
2000) oli Yhdysvaltain kommunistisen
puolueen pääsihteeri vuosina
1959–2000 ja puolueensa nelinkertainen
presidenttiehdokas 1970- ja
1980-luvuilla.
28. Ensimmäisessä naisasiajärjestöjen
kansainvälisessä kongressissa
Washingtonissa vuonna 1888 olivat
Suomen edustajina Alexandra Gripenberg
ja Aili Trygg. Kokouksessa
perustettiin International Council of
Women (ICW), jonka rahastonhoitajana
Alexandra Gripenberg toimi
vuosina 1893-99. Gripenberg viipyi
Yhdysvalloissa puolen vuoden ajan
tutustuen sikäläiseen naisasialiikkeeseen
sekä sen johtajiin. Hänen
on sanottu olleen vuosisadanvaihteen
aikoihin ulkomailla tunnetuin
suomalainen naisasianainen.
29. Kaukomailla koti-ikävän iskiessä tulee
usein kaipuu ruisleipään. Ei hätää,
New Yorkin Long Island Cityssa
paistetaan aitoa suomalaista ruisleipää,
jota pystyy tilaamaan myös
verkkokaupasta. Artesaanileipurina
toimii Oulusta kotoisin oleva Simo
Kuusisto.
30. Etenkin Yhdysvalloissa tuotetaan paljon
road -elokuvia, joissa tietä pitkin
taitettu matka on juonen kannalta
merkittävä. Aki Kaurismäen kulttikomedia
Leningrad Cowboys Go America
vuodelta 1989 on yksi suomalaisista
road -elokuvista ja ensimmäinen
Kaurismäen elokuva, joka kuvattiin
suurimmaksi osaksi ulkomailla. Elokuva
kertoo Leningrad Cowboys -yhtyeen
matkasta Yhdysvaltojen kautta
Meksikoon.
10 x 10 faktojen tiedot on kerätty kesän
2017 aikana. Tilastotiedot vaihtelevat
lähteestä ja laskentatavasta riippuen.
Fulbright Finland Foundationin toimitusjohtaja
Terhi Mölsä, ARC Grant 2013 -voittaja Panu
Kontkanen sekä palkintoseremonian aikaan
Suomessa palvellut Yhdysvaltain suurlähetystön
viestintä- ja kulttuuriosaston päällikkö Jeffrey
Reneau. (Kuva: U.S. Embassy Finland)
Suomalainen naisasianainen
Alexandra Gripenberg tunnettiin
myös Yhdysvalloissa. (Kuva:
Wikipedia)
23
28
36 | SAM
