STEVEN SPIELBERG kuvasi tänä kesänä uutta elokuvaansa
Meryl Streepin ja Tom Hanksin kanssa
Columbian yliopiston kampuksella. Ehkä hauskin
huomio Yhdysvalloissa opiskelusta onkin se, että
elämä täällä on juuri niin kuin elokuvissa. Kiihkeät
väittelyt luennolla, punaiset kupit kotibileissä, horjuvat
kirjakasat upean vanhassa kirjastossa – kaikki
tämä on yliopistossamme osa arkea.
Viimeiset kaksi vuotta olen toivonut ajan hidastuvan.
Opiskeleminen Columbian yliopistossa
New Yorkissa tuntuu etuoikeudelta: professorit ovat
alansa huipulla ja luokkatoverit veitsenterävän fiksuja.
Kampuksen ulottuvilla tuntuu aina olevan koko
maailma. En ole koskaan nähnyt tai kokenut enemmän
energiaa ja draivia ja kulttuuria kuin täällä.
Amerikkalaisessa yliopistossa on liberaali ote,
joka ruokkii uteliaisuutta. Columbian luovan kirjoittamisen
ohjelmassa saamme valita kurssit alusta
loppuun itse. Saamme kirjoittaa juuri siitä, mikä
itseämme kiinnostaa. Ja saamme valita otammeko
opettajien ja luokkatovereiden kritiikin huomioon
vai emme. Arvosanoja ei anneta: tärkeintä on oman
äänen, oman suunnan löytäminen.
VAPAUS TOIMII, koska kukaan ei laiskottele. Täällä
paiskitaan töitä. Opiskelijoilla tuntuu olevan yhteinen
ymmärrys siitä, että vuodet Columbiassa
ovat harvinaislaatuinen mahdollisuus oppia, mutta
myös kasvaa ihmisenä. Sosiaaliset kanssakäymiset
ovat yhtä tärkeitä kuin koetulokset, harrastukset
by Kalle Mattila
kalle.mattila@columbia.edu
Opiskelijaelämää kuin elokuvissa
samalla tasolla kuin pänttäys ja New Yorkin elämykset
luentojen ohella osa jokapäiväistä arkea. Se
saa tuntemaan, että täällä elämää eletään täysillä.
Amerikkalaisissa yliopistoissa ymmärretään
monimuotoisuutta paremmin kuin missään muualla.
Kaikki täällä tulevat erilaisista lähtökohdista. Luokkahuoneissa
on häkellyttävä tietoisuus identiteetin
tärkeydestä ja sen monimuotoisuudesta. Opiskelijoille
annetaan eväät ymmärtää muita ihmisiä, mutta
sitäkin enemmän heitä opetetaan ymmärtää itseään.
Ketään ei yritetä pakottaa muottiin: vastauksien
sijaan kannustetaan kysymään lisää kysymyksiä.
Keskustelukulttuuri tunneilla taas luo vastavuoroisuutta
ja opettaa kuuntelemaan muita. Ideat ja
ajatukset kehittyvät keskustelun edetessä hurjaa
vauhtia; niistä tekee vaikuttavan juuri luokkahuoneessa
oleva näkökulmien kirjo. Tunneilla täällä
sisäistää helposti enemmän kuin lukemalla satoja
oppikirjoja. Opettajat ja luokkatoverit opettavat tiedon
lisäksi elämää: luokissa jaetaan henkilökohtaisia
kokemuksia, joita ei muualla kuulisi.
MITÄ KAIKKI tämä sitten lopulta opetti? Istun kirjoittamassa
tätä olohuoneessani samalla, kun New York
pimenee ja valot syttyvät pilvenpiirtäjiin. Kahden
täällä vietetyn vuoden jälkeen tunnen ennen kaikkea
olevani enemmän oma itseni, tietäväni paremmin
sen, mikä itseäni kiinnostaa ja uskovani enemmän
omaan ääneeni. En olisi voinut toivoa yliopistovuosiltani
parempaa.
Kalle Mattila opettaa luovaa kirjoittamista
Columbian yliopistossa New Yorkissa.
SAM | 17
